Kauniina heinäkuun 9. päivän aamuna klo 7.45 komea rivi nuoria kokelaita järjestäytyi ylentämistä varten RUK:n muistomerkille Tykistöprikaatissa.  Vänrikin merkin sai painaa rintaansa kaikkiaan 46 kokelasta, joista kolme oli naisia. Joukossa oli myös varusmiespappina palvellut Marko Särkilahti.

Ylennettävien omaiset saivat osallistua nyt toista kertaa tilaisuuteen ja paikalla juhlavaa tilaisuutta todistamassa oli myös Markon äidin serkku reservin majuri Pentti Mattila Hämeenkyröstä.

Marko astui palvelukseen heinäkuussa 2009 ja antoi sotilasvalansa Töysän Tuurissa elokuun lopulla. Palveluspaikkana oli Satakunnan Tykistörykmentin kakkospatteri.

Marko päätyi tykistöön lähes sattumalta sillä, alun perin kutsunnoissa hänellä oli toiveena vain päästä kesän saapumiserään kotikaupunkiaan Tamperetta lähellä olevaan varuskuntaan. Tykkimieshenki on nyt kuitenkin korkealla ja sattuma toi Markon siis juuri oikeaan aselajiin.

Kurssi nro 235

Marko kertoi RUKIN -ajan olleen mieleenpainuva positiivisessa mielessä, vaikka talvi olikin kylmin ja lumisin pitkään aikaan. "Pakkasen keskellä sai pienen väläyksen siitä, miltä talvisodassa on mahtanut tuntua. Olihan kurssimme 235 nimikin Raate. RUK:ssa toiminta oli mielestäni järkevää ja johtajakoulutus tasokasta. Silloin sykittiin, kun se oli hyödyllistä eli koulutuksissa ja maastoharjoituksissa eikä esimerkiksi ylipitkissä siivouspalveluissa. Meille annettiin paljon vapauksia johtaa joukkoa, mutta samalla vastuuta siitä, että homma toimii."

Kokelaat nelirivissä muistomerkillä.

Haminasta palattuaan Marko palveli varusmiespappina vajaat puoli vuotta Albert Halosen rinnalla. Varuskunnassa sotilaspastorin sijaisuutta hoitava Olavi Sorva antoi pojille vapautta, mutta myös vastuuta varusmiespapin tehtävien hoitamisessa ja toiminnan ideoimisessa.

Prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas laski seppeleen RUKIN  muistomerkille.

Varusmiespappina Marko joutui pohtimaan vakaviakin asioita ja myös sitä, jaksaako alokas tai tykkimies jatkaa palveluksensa loppuun. Usein siviilielämän ongelmat, vaikkapa parisuhteessa, heijastuivat paljon suurempina armeijan arjessa, kun niille ei pystynyt tekemään mitään. Valitettava tosiasia myös oli, että simputusta ja kiusaamista esiintyy yhä, vaikka Tykistöprikaatissa on niiden suhteen nollatoleranssi.Tapaukset ovat kuitenkin vähentyneet entisajoista ja jotkut saattavat tulkita väärin raskaan koulutuksenkin simputukseksi.

Uudet vänrikit rivissä.

Marko piti kotiutuvan puheen SATTR:n kotiuttamisjuhlassa. Puheessaan hän kertoi yhden hienoimmista kokemuksista olleen kun sai vetää ensimmäisen kerran tykin kahvasta.  Varusmiespapit saivat osallistua myös Rovajärven Tykistöharjoitukseen toukokuulla yhdessä muiden varusmiesten kanssa. Marko kertoi harjoituksen aikana kierrelleensä joukoissa ja ensihoitoasemalla keskustelemassa varusmiesten kanssa ja välillä hänet jätettiin päiväksi liikkumaan tulipatterin mukana. Silloin hän sai parasta tuntumaa joukon mielialoihin sekä pääsi välillä vetämään tykin kahvasta ja heittämään pari tykkilaatikkoakin lavalle. Marko kertoi että varsinkin sellaisella hetkellä kokee itsensä tarpeelliseksi, kun teltan hämärässä lyhdyn valossa toinen varusmies haluaa luottamuksella puhua papin kanssa.

Miekka kuvaa sukupolvien jatkumoa

Ylentämistilaisuuden jälkeen järjestetyssä vapaamuotoisessa kahvitilaisuudessa Pentti Mattila luovutti sukulaispojalleen miekan, jonka Pentti toivoo Markon voivan antaa suvussa eteenpäin seuraavalle upseerille kun sen aika koittaa.  Pentti on valmistunut upseeriksi vuonna 1973 ja Marko Särkilahti on Pentin jälkeen suvun ensimmäinen upseeri. Pentti kertoi tilaisuuden olleen mieleenpainuva.

Pentin lahja oli yllätys

Pentin lahja oli saajalleen yllättävä, mutta hieno ja Marko haluaa vielä kiittää siitä lahjan antajaa. Marko toivoi että voi antaa miekan aikanaan myös suvussa eteenpäin kuten Pentti oli ajatellut, sillä kuvaahan se hyvin myös sukupolvien jatkumoa. Marko toivoo että maanpuolustus säilyy uskottavana ja henki vahvana, jotta voimme pitää miekat tupessa. Markon mielestä yleinen asevelvollisuus on tällä hetkellä oikea tapa puolustaa maatamme. Se vahvistaa kansamme yhtenäisyyttä erilaisten suomalaisten kesken ja mahdollistaa tällä hetkellä parhaiten maanpuolustuksen uskottavuuden ja taloudellisuuden.

Marko ja Pentti kahvipöydässä.

Pentti Mattila luovutti kahvitilaisuudessa myös Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykankaalle Isänmaan Parhaaksi kirjan.

Miekka siirtyy seuraavalle sukupolvelle ja toivottavasti myös aikanaa suvussa eteenpäin.

Mitä varusmiesaika antoi?

Varusmiesaika on opettanut tulemaan toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa lisäksi on myös saanut kuvan siitä, miten voi toimia pappina ja johtajana suuressa organisaatiossa. Moni on kertonut oppineensa kärsivällisyyttä ja myös rauhan ajan arvostus on lisääntynyt. Marko sanoi itselleen olleen kuin lottovoitto että sai toimia varusmiespappina, sillä se antoi hyvän kuvan käytännön papin työstä ennen teologian opintoja jotka alkavat syksyllä Helsingissä. Moni voi kuitenkin kokea, ettei pysty hyödyntämään tai kehittämään osaamistaan armeijassa ja pitää siksi varusmiesaikaa hyödyttömänä.

Reservin majuri Pentti Mattila, vänrikki Marko Särkilahti ja sotilaspastori Olavi Sorva RUK:in muistomerkillä.

Marko jää eniten kaipaamaan yhteisöllisyyttä, joka armeijassa vallitsi. Hän kertoo että kun avasi tuvan oven, oli heti ympärillä patterillinen tuttuja.

Tulevaisuus

Valmistuttuaan Marko Särkilahti haluaisi työskennellä nuorten parissa, mutta jossakin vaiheessa työuraa hän toivoo että voi toimia myös sotilaspappina ja mielellään sellaisessa varuskunnassa jossa on tykistön joukkoja. Vapaaehtoiseen Reserviupseerien maanpuolustustoimintaan Marko lupasi tulla mukaan viimeistään sitten kun opinnot on saatu päätökseen.

Mitä Isänmaa merkitsee

Isänmaa merkitsee tuoreelle vänrikille paikkaa, jossa saa elää rauhassa ja tuntee olevansa kotonaan. Se merkitsee myös vapautta ja itsenäisyyttä, hyvinvointivaltiota sekä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Veteraaneja ja suomalaisen yhteiskunnan rakentajia on tästä mahdollisuudesta kiittäminen Marko totesi haastattelun lopuksi.

Marko Särkilahden haastattelu ja kuvat: Sirkka Ojala

Markon puheen kotiuttamisjuhlasta voit  lukea tästä ja Prikaatin komentajan eversti Markku Myllykankaan puheen RUK:n muistomerkillä ja kahvitilaisuudessa tästä

© Pirkanmaan Maanpuolustuksen Tuki PMT ry 2007 - Toteutus: networks.fi