Nyt uusilla selaimilla RSS-virtaa tilaavat näkevät sivuille mahdollisesti upotetun materiaalin (linkit, kuvat, videot) suoraan RSS-lukijassaan. Kuitenkin myös tuki vanhoille lukijoille säilyy.

(Lähde: Reserviläisliiton tiedote)

Suomen Reserviupseeriliitto ry (RUL) on Turussa 27.10. pitämässään liittokokouksessa valinnut uudeksi puheenjohtajakseen kapteeni (res) Mika Hannulan, 39. Hannula valittiin tehtäväänsä 17 381 äänellä. Yhteensä ääniä annettiin 24 225.

Kuvakooste lipunnaulausjuhlasta(pdf)

Kuivaa ja lämmintä varastotilaa 100 m2 Tampereen keskustassa Reservijärjestöjen toimitalon kellarikerroksessa, Väinölänkatu 2.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Matti Salonen, sähköposti muotoa salonen.matti(at)nic.fi, puh. 040-7791420. Toiminnanjohtaja Timo Kotisaari, timo.kotisaari(at)kolumbus.fi, puh. 040-5670640.

Pirkanmaan Maanpuolustuksen Tuki ry sekä Tamperen Reserviupseerit ry.

Kuvakooste Sirkka Ojala (PDF)

Reservipiirien Henkinen toimikunta järjesti lukiolaisille suunnatun TURPO tietokilpailun nyt toista kertaa 23.10.2008 Kalevan lukiolla.

Kilpailuun osallistui viisi koulua ja kuusi kolmihenkistä joukkuetta. Tampereen Yhteiskoulun lukion viime vuoden voittajajoukkue tuli ja uusi voittonsa 29 pisteellä. Kalevan lukio tuli toiseksi 27 pisteellä ja Messukylän lukion joukkue oli kolmas 25,5 pisteellään. Kilpailun päätuomarina toimi Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio.

Kilpailun suojelijoina olivat: maakuntajohtaja Jussi V. Niemi Pirkanmaan Liitosta
ja everstiluutnantti Terho Mustonen Pirkanmaan Aluetoimistosta.

KUVAKERTOMUS KILPAILUSTA Sirkka Ojala (pdf)

Maanpuolustusnaisten Pirkanmaan Piirin puheenjohtaja Taina Heimonen valittiin Jyväskylän Laajavuoressa 25.10.2008 pidetyssä Maanpuolustusnaisten Liiton syysliittokokouksessa Liiton 1. varapuheenjohtajaksi. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Viirto Vihdistä.

Liiton puheenjohtajana jatkaa valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg Vantaalta.

TAINAN KIITOKSET

On Jyväskylän liittokokouksen jälkeinen maanantaiaamu. Olen vieläkin päästäni pyörällä siitä mitä lauantaina tapahtui. Haluan kiittää Teitä kaikkia piirin yhdistyksiä ja jäseniä upeasta ja tuloksekkaasta kannustuksesta, joka johti valintaani Maanpuolustusnaisten liiton 1. varapuheenjohtajaksi.

Tätä vuotta on vielä jäljellä pari kuukautta ja niidenkin aikana ehtii vielä tapahtua. Piirin syyskokous on 12. marraskuuta Hämeenkyrössä, siellä on edessä tärkeitä valintoja. Piirillemme valitaan uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, lisäksi valitaan liittohallituksen varaedustaja. Viimeksi mainitsemani valinta on poikkeuksellinen ja tunnustan syyllisyyteni siihen. Valintani liiton 1. varapuheenjohtajaksi merkitsi samalla sitä, etten voi toimia liittohallitusedustajamme Inkeri Haarla-Kettusen varaedustajana vaan siihen pitää valita toinen henkilö.

Pirkanmaan piiri on Suomen suurin ja kaunein, eikä se päästä puheenjohtajaansa helpolla, mutta palkitsee myös vilpittömästi ja sydämellisesti. Ja mikä parasta palautteen saa aina heti. Valintani jälkeen liittokokouksessa olleet Pirkanmaalaiset edustajat välittömästi muistuttivat ettei valintani estä heitä esittämästä kysymyksiä tai ehdotuksia liittokokouksissa. Ja näinhän asian pitää ollakin, rakentava avoin kantaaottava keskustelu kehittää liittoa eteenpäin.

Liittomme perustamisesta on kulunut 4 vuotta ja liiton perusrakenteet ovat kunnossa. Nyt on siis toiminnan kehittämisen aika - se vaatii työtä ja ponnisteluita niin yhdistys, piiri kuin liittotasolla. Tavoitteemme olla paras valinta naisille vapaaehtoisen maanpuolustustyön kentässä on haastava, mutta täysin saavutettavissa.  

Tiedotuksen nopeus ja tavoittavuus ovat myös haasteita, joihin on vastattava. Piirillämme on nyt ollut käytössä kotisivut vuoden verran ja niiden toimivuus ja tarpeellisuus on todettu piirihallituksessa useasti.  Pirkan Viesti on lehtenä perinteinen kanava tiedotukselle, eikä sitä saa unohtaa. Lehti kuluu käsissä ja välittää tutulla tavalla uutisia niin tulevista kuin koetuista tapahtumista.

Koulutuksen lisääminen ja kehittäminen ovat tärkeitä toiminnassa. Valmiuksia ei saa ellei opiskele ja harjoittele. Kuuluuhan vanha sanontakin: ”Harjoitus tekee mestarin ja mestarit harjoittelevat aina! ”Aluekoulutusten järjestäminen yhdessä Etelä-Hämeen ja Päijät-Hämeen piirien kanssa jatkuvat ensi vuonna. Aiheita saa ja pitää ehdottaa, jotta voimme järjestää mielekästä, mielenkiintoista ja tarpeellista koulutusta.

Tulevaisuuteen tähdäten - perinteitä kunnioittaen

Taina Heimonen,
Liiton 1. varapuheenjohtaja  2009

Kokouksessa valittiin yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Pakkanen Anjalankoskelta.

Kokouksessa myös äänestettiin liiton jäsenmaksun korottamisesta ja hyväksyttiin liitolle arvot jotka ovat: Isänmaallisuus, samanarvoisuus, luotettavuus ja uskottavuus. Paikalla oli  runsaasti Pirkanmaan Reserviläispiirin alueen yhdistysten edustajia.

Kuvakooste kokouspäivän tapahtumista Sirkka Ojala (PDF)

Mika Hannula,  Professori, TkT, Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja

Itsenäisyyspäivän puhe Kalevankankaan sankarihaudalla

Tampere 6.12. 2008

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, herra kenraali, hyvät naiset ja herrat!  Minulle on suuri kunnia viettää Teidän kanssanne itsenäisen Isänmaan, meille kaikille niin rakkaan Suomen 91. itsenäisyyspäivää. 

4. joulukuuta 1917 Keisarillinen Suomen Senaatti antoi esityksensä Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Kaksi päivää sen jälkeen, 6. joulukuuta, Suomen eduskunta hyväksyi esityksen. Tätä päivää me suomalaiset vietämme Isänmaamme itsenäisyyspäivänä.

Itsenäistyessään Suomi oli köyhä maatalousvaltio. Tuohon aikaan keskiverto suomalaisen odotettavissa oleva elinikä oli alle 50 vuotta. Nykyisin vastaava ikä on naisilla yli 80 ja miehillä yli 75 vuotta. Me suomalaiset olemme kulkeneet itsenäisyytemme aikana pitkän taipaleen. Tuohon taipaleeseen on kuulunut hetkiä, jolloin Isänmaamme kohtalo on ollut vaakalaudalla.

Maamme nousu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi ei ole ollut sattumaa. Se on seurasta suomalaisesta työstä, useiden sukupolvien uutterasta ja periksi antamattomasta ponnistelusta perheen, läheisten ja Isänmaan puolesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maamme on useissa kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa sijoitettu maailman terävimpään kärkeen. Kuluvan vuoden maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan maamme on tätä nykyä Euroopan kilpailukykyisin maa.

Tämänkaltaisissa tutkimuksissa tarkastelunäkökulma on yleensä maan talouden tila ja sen kehittyminen. Tärkeinä pidetään talouden ja tuottavuuden kasvua, työllisyyttä, koulutusta, investointeja ja talouden vakautta.

Kuten hyvin tiedämme, tänä vuonna maailmantalous on kääntynyt laskusuhdanteeseen, jonka vaikutukset näkyvät myös meillä. Tämä asia ei kuitenkaan heikennä suhteellista asemaamme yhtenä maailman parhaiten menestyneistä maista. Suomi on nykyisin erottamaton osa läntistä Eurooppaa ja meidän etumme kulkee monessa asiassa käsi kädessä muiden EU-maiden ja läntisen yhteisön kanssa.

Meidän suomalaisten vahvuutena maailmalla tunnetaan korkea koulutustaso, investoinnit tutkimukseen sekä hyvin hoidettu valtiontalous. Aivan keskeisessä roolissa tässä kokonaisuudessa on korkea koulutustaso ja sen mukanaan tuoma osaamispääoma. Perinteiset tuotannontekijät, kuten energia ja taloudellinen pääoma, eivät enää ole niin ratkaisevassa roolissa kuin aiemmin. Tämän päivän yritykset ja kansakunnat menestyvät osaamispääomansa turvin. Kyky luoda ja soveltaa uutta viestintä- ja tietoteknologiaa on yksi tärkeimmistä osaamisalueistamme.

Kansainvälisen mittapuun mukaan meidän suomalaisten elintaso on kylmillä tunnusluvuilla tarkasteltuna korkea. Bruttokansantuotteemme on tosin vain jonkin verran OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta tämä ei kerro elintasostamme kaikkea. Usein nimittäin unohdamme, että maamme on yksi tasaisimpien tulojakojen maista, työaikamme on huomattavan lyhyt ja vapaa-aikaa meillä on enemmän kuin bruttokansantuotteen kärkimaissa. Suhteutettuna vuotuiseen työaikaan meillä menee siis erittäin hyvin.

Yliopistoilla ja korkeakouluilla on tärkeä tehtävä ylläpitää ja kehittää kansakunnan osaamistasoa. Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa nuoren ihmisen kouluttautuminen ei ole perheen tai suvun varallisuudesta kiinni. Tämä on yksi menestystekijöistämme, joista tulevaisuuden Suomessa kannattaa pitää kiinni. Vain tällä tavalla pystymme varmistamaan, että ikäluokkansa lahjakkaimmat yksilöt voivat kantaa kortensa kekoon koko kansakunnan hyväksi.

Toisaalta en tahdo sanoa, että meillä olisi täällä Suomessa kaikki hyvin. Ei suinkaan. Ihmisen elämä on täynnä haasteita. Osa niistä on henkilökohtaisia, osa taas koskettaa koko yhteiskuntaa. Meillä ihmisillä on myös niin kovin inhimillinen piirre löytää aina uusia ongelmia viimeistään silloin, kun pääsemme vanhoista ongelmistamme eroon.

Joskus myös unohdamme, että kaikki on suhteellista. Aina välillä on hyvä istua TV-uutisten ääreen ja miettiä, minkälaisia ongelmia monessa muussa maassa joudutaan ratkomaan; sodat, terroriteot, etniset puhdistukset, ympäristökatastrofit ja tappavat epidemiat ovat asioita, joiden keskellä kukaan meistä ei varmastikaan haluaisi elää.

Me suomalaiset olemme olleet tavattoman hyvässä asemassa jo kymmeniä vuosia. Rohkenen sanoa, että sotien jälkeiset vuosikymmenet ovat olleet meille kasvun ja kehityksen aikaa ja olemme saaneet rauhassa rakentaa hyvinvointiamme. Tästä kaikesta on syytä olla kiitollinen niille sukupolville, jotka uhrauksillaan ovat tämän Isänmaan meille lunastaneet.

Isänmaamme Suomi on paljon muutakin kuin kilpailukykyinen kansantalous maailman kartalla. Se on koti, johon kuuluu oma kieli ja oma kulttuuri. Kenraali Ehrnroothin sanoja lainatakseni – Suomi on paras paikka meille suomalaisille.

Isänmaan turvallisuudesta meidän on kannettava huolta myös näin syvän rauhan aikana. Me suomalaiset olemme pieni kansakunta. Säilyttääksemme vapautemme meidän on oltava ystävällisiä ja yhteistyöhakuisia, sekä kunnioitettava muiden oikeuksia. Lisäksi meidän tulee liittoutua niiden tahojen kanssa, joiden arvot ovat lähimpänä omia arvojamme.

Isänmaan turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa myös varautumista pahimman varalle. Me suomalaiset emme uhkaa ketään ja toimimme aktiivisesti hyvinvoinnin ja rauhan asialla. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että meillä on uskottava kyky puolustaa Isänmaatamme tarpeen vaatiessa myös sotilaallisesti.

Yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus on Suomen puolustuskyvyn kulmakivi. Yksittäisten poliitikkojen avaukset ammattiarmeijasta tai valikoivasta asevelvollisuudesta eivät onneksi ole saaneet laajaa kannatusta.

Yleinen asevelvollisuus on omiaan ylläpitämään tasa-arvoa ja yhteistä tunnetta siitä, että tätä maata voi ja kannattaa puolustaa. Yleisellä asevelvollisuudella myös on monia tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita emme aina tule ajatelleeksi.

Suomessa suurin osa miespuolisista kansalaisista suorittaa varusmiespalveluksen. Nykyisin myös moni nuori nainen on halunnut itselleen tuon opettavan ja tärkeitä valmiuksia antavan kokemuksen. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä kaikki asepalvelustaan suorittavat varusmiehet aloittavat alokkaina samassa tuvassa. Kuten kenraali Gustav Hägglund on kirjoittanut, armeija on ollut Suomessa sulatusuuni, jossa vuorineuvoksen vesa ja torpan poika ovat kohdanneet toisensa – kumpikin samalla viivalla. Jokaisella on tuossa tilanteessa samat mahdollisuudet ja jokaista kohdellaan samalla tavalla lähtökohdistaan riippumatta. Tämä lisää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta myös muualla yhteiskunnassamme.

Alokasajan jälkeen osa varusmiehistä valitaan johtajakoulutukseen. Tästä seuraa, että suomalaisessa yhteiskunnassa johtajat tuntevat alaisensa ja alaiset tuntevat johtajansa. Tämä ei päde pelkästään Puolustusvoimiin, vaan koko yhteiskuntaan.  Yleinen asevelvollisuus ja sen yhdenvertaisuutta ylläpitävä voima tuottavat sellaista aineetonta pääomaa, josta Suomen kaltaisen osaavan, mutta pienen maan ei kannata tulevaisuudessakaan luopua.

Puolustusvoimain komentaja, amiraali Kaskeala totesi Reserviläinen-lehden haastattelussa tällä viikolla, että ”Suomalaiset reserviläiset ovat maailman parhaita sotilaita”. Yleisellä asevelvollisuudella on siis paitsi tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, niin ennen kaikkea se tuottaa hyviä sotilaita.

Ammattiarmeijaan perustuvaa puolustusratkaisua on usein perusteltu sillä, että reserviläisarmeija ei hallitsisi entistä monimutkaisempia teknisiä puolustusjärjestelmiä. Tämä jos mikä, on meillä Suomessa silkkaa propagandaa.

Suomalainen reserviläinen on paitsi hyvin koulutettu sotilas, niin myös jonkin alueen ammattimies- tai nainen. Siviilissä matkapuhelinverkkoja kehittävä reserviläinen pärjää taatusti myös Puolustusvoimain johtamisjärjestelmien kanssa. Maansiirtourakoitsija osaa organisoida tielinjan avaamisen riippumatta siitä, onko hänellä päällään siviilivaatteet vai sotilaspuku. On myös hyvä muistaa, että kenttäarmeijamme upseeristosta noin 4/5 osaa on meitä reservin upseereja, jotka näin rauhan aikana toimimme esimiehinä ja johtajina omissa siviilitehtävissämme. Yleinen asevelvollisuutemme ja reserviläisiin perustuva puolustusratkaisumme takaa sen, että tarpeen niin vaatiessa meillä on Isänmaatamme puolustamassa todellinen ammattilaisarmeija.

Kun vertailukohteeksi otetaan niin sanottu ammattiarmeija, ei meillä ole mitään syytä pelätä osaamisemme puolesta. Ei ole mikään salaisuus, että useassa maassa ammattiarmeijan palkkalistoille hakeutuu moni sellainen yksilö, joka syystä tai toisesta ei ole löytänyt paikkaansa muualta yhteiskunnasta tai jolla on tavanomaisuudesta poikkeava kiinnostus sotimiseen.  En minä ainakaan haluaisi jättää Isänmaamme sotilaallista puolustusta heidän kaltaistensa varaan.

Meillä suomalaisilla on nykyisin ehkä parhaat mahdollisuudet vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön sitten 40-luvun. Tämän vuoden alusta astui voimaan laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.  Nimestään huolimatta tuo laki koskee pääasiassa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, eikä niinkään vapaaehtoista maanpuolustustyötä, joka on edellistä paljon laajempi käsite. Uuden lain turvin toimintansa aloitti Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka julkisoikeudellisena yhdistyksenä on valmis ottamaan vastaan aiempaa vaativampia tehtäviä maanpuolustuksemme järjestelyissä. Varsinaisen toimintansa yhdistys toki aloitti 15 vuotta sitten, kun Suomi teki uuden tulkinnan Pariisin rauhansopimuksesta. Ennen tuota tulkintaa vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus Puolustusvoimien ulkopuolella ei ollut mahdollista.

Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä perinteisillä maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä tehtävä toimia maanpuolustustahdon ylläpitäjinä ja toimintamahdollisuuksien varmistajina. Vuonna 1931 perustetun Suomen Reserviupseeriliiton toiminta-ajatuksena on edistää toiminnallaan Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Nykyisin Reserviupseeriliitto on 28 000 reserviupseerin aktiivisesti toimiva aatteellinen järjestö, jolla on vankka kenttäorganisaatio ja toimivat kotimaiset ja kansainväliset yhteydet. Yhdessä muiden keskeisten maanpuolustusjärjestöjen tavoin olemme jäsenenä ja aktiivisena toimijana myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä.

Nykyisin ne reserviläiset, jotka kenttäkelpoisuutensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta ovat sijoituskelpoisia sodan ajan joukkoihimme, voivat myös hakeutua Puolustusvoimien maakuntajoukkoihin. Nämä joukot ovat kotiseudun puolustajia, jotka harjoittelevat toimintaansa sodan ajan kokoonpanossa lukuisia kertoja vuodessa.

Jokaiselle Suomen kansalaiselle löytyy nykyisin mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön iästä, sukupuolesta tai sotilasarvosta riippumatta.

Isänmaamme, jonka 91. itsenäisyyspäivää tänään vietämme, on hyvä paikka asua ja elää. Me suomalaiset olemme osaava ja poikkeuksellisen maanpuolustustahtoinen kansakunta. Meillä maanpuolustus on koko kansan asia.  Pitäkäämme tästä huoli myös tulevaisuudessa.

Olkaamme myös kiitollisia Isänmaastamme menneille sukupolville. Ilman heidän uhrauksiaan meillä ei olisi vapaata Suomea, jossa elää ja lapsemme kasvattaa. Toimikaamme siten, että tämä maa on myös tulevaisuudessa paras paikka meille suomalaisille!

Näillä sanoilla haluan toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti, hyvä maanpuolustusväki

Olemme kokoontuneet viettämään ja juhlistamaan Suomen 91. itsenäisyyspäivää. Tämä vuosi on myös puolustusvoimien

90-vuotisjuhlavuosi. Itsenäisen Suomen ja sen puolustusvoimien 90-vuotiseen historiaan mahtuvat kansakuntamme rakentamisen vuodet ja valitettavan paljon myös sodan vuosia, jolloin itsenäisyytemme oli vaarassa. Viime sodissa kaatui 90.000 ja vammautui 200.000 miestä ja naista. Nykypäivänä on vaikea kuvitella sitä uhrausten määrää, jonka veteraanisukupolvemme on isänmaamme puolesta antanut, niin rauhan kuin sodankin töissä.

Suomalaiseen yhteiskuntaan on sen itsenäisyyden ajan aina kuulunut vahvasti myös puolustusvoimat. Puolustusvoimat on integroitu osaksi yhteiskuntaamme ja toisaalta yhteiskunnan toiminnot tukevat laajasti eri kriisitilanteissa puolustusvoimien toimintaa.

Tämä on hyvin mietitty suomalainen malli. Se on myös kustannustehokas verrattuna monien muiden eurooppalaisten maiden toimintamalliin. Suomalaisten mielissä puolustusvoimilla on aina oma tärkeä paikkansa, turvaamassa syvälle kansanluonteeseemme juurtunutta itsenäisyyttä, demokratiaa ja tasa-arvoa.

Haluan sekä omasta että koko Reserviläisliiton puolesta onnitella vielä kerran puolustusvoimia sen juhlavuotena ja kiittää puolustusvoimia hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä. Yhdeksänkymmentä vuotta työtä itsenäisyyden ja isänmaan hyväksi on kiitoksen ja juhlan arvoinen asia. Tämän työn kunniaksi Reserviläisliitto lahjoitti Puolustusvoimille pari viikkoa sitten liittomme korkeimman huomionosoituksen, Reserviläisliiton pienoislipun. Vielä kerran, onneksi olkoon puolustusvoimat!

Yhteistyö vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja puolustusvoimien kesken on historiassamme ollut ja on edelleen keskeisessä asemassa uskottavan ja toimivan puolustuksen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Yli 35.000 jäsenen Reserviläisliitto ja yli 28.000 jäsenen Suomen Reserviupseeriliitto sekä monet muut vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt tarjoavat laajan sekä sodan-ajan tehtäviin koulutetun ja jatkuvasti kriisivalmiustaitojaan ylläpitävän ja ennen kaikkea sitoutuneen jäsenistön puolustusvoimien ja isänmaan käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Armeijan käyneet ovat antaneet sitoumuksensa tästä sotilasvalassa ja muut vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät haluavat olla omalla henkisellä sitoumuksellaan toteuttamassa tätä heille niin tärkeätä tehtävää. Haluamme kaikki olla mukana tekemässä työtä rakkaan isänmaamme vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden hyväksi.

Nykyään usein todetaan, että puolustuksemme on paremmalla tolalla kuin koskaan aiemmin historiamme aikana. Näin varmasti onkin mutta silti ilmassa on uhkatekijöitä. Me olemme kaikki huolestuneita varuskuntien lakkauttamisista sekä supistuvasta sodan-ajan reservistä. Myös suuren reservin kenttäkelpoisuus mietityttää usein.

Erityisen huolissaan Reserviläisliitto on nyt reservin ampumataidoista. Maamme laaja ampumarataverkosto supistuu jatkuvasti samalla kun toimivien ratojen käyttörajoitteet lisääntyvät. Nyt lisäksi koko omaehtoisen ampumaharrastuksen tulevaisuus on asetettu kyseenalaiseksi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien johdosta. Taustoitan huoltamme hiukan palaamalla hetkeksi historiaan. Nostan sieltä esiin yhden henkilön, meidän kaikkien tunteman Simo Häyhän. Hän oli legendaarinen talvisodan sotasankari, tarkka-ampuja vailla vertaa. Talvisotaan korpraalina lähtenyt Simo Häyhä tunnettiin venäläisten keskuudessa nimellä valkoinen kuolema.Hän oli saanut lempinimensä, koska oli tarkka-ampujana erityisen taitava. Häyhän kerrotaan surmanneen talvisodan aikana yli 500 vihollista avotähtäimellä varustetulla Pystykorva-kiväärillään. Tällä saavutuksella Simo Häyhä pitää edelleen hallussaan tarkka-ampujien epävirallista maailmanennätystä. Häyhän taidot olivat tulosta erinomaisesta näkökyvystä ja ahkerasta harjoittelusta. Hänet oli ennen talvisotaa nähty säännöllisesti mm. suojeluskuntien ampumaradoilla. Noilla radoilla harjoitteli tuolloin moni muukin reserviläinen. Tämän johdosta suomalaisten sotilaiden ampumataito niin talvi- kuin jatkosodassakin oli pääsääntöisesti melko hyvällä tasolla.Reserviläistemme ampumataidot ovat edelleen kansainvälisesti verrattuna melko hyvät. Tämä on seurausta laajasta ammuntaharrastuksesta Suomessa. Suuri osa erityisesti suomalaisista miehistä metsästää ja monet harrastavat urheiluammuntaa. Laaja on myös se joukko kansalaisia, joka harjoittelee säännöllisesti ammuntaa erilaisissa maanpuolustusjärjestöissä ylläpitääkseen sotilaan perustaitojaan.Yksinomaan Reserviläisliitossa järjestettiin viime vuonna yli viisi tuhatta ammuntatilaisuutta, joihin osallistui yli 30.000 liiton jäsentä.

Ammunta sen eri muodoissaan onkin liitomme laajamittaisin toimintamuoto. Käytössä on laaja kirjo aseita alkaen ilma-aseista ja päätyen puoliautomaattikivääreihin ja sotilaskaliiberisiin pistooleihin. Tämän johdosta Reserviläisliitto onkin seurannut tarkasti vireillä olevaa aselain uudistusta. Olemme käyneet asiasta keskusteluja erinäisten viranomaisten kanssa ja painottaneet aina sitä, että uudistuksessa on huomioitava myös maanpuolustus ja suomalainen, reserviläisiin perustuva puolustusjärjestelmämme.

Sodan ajan reserviin kuuluu tällä hetkellä 350.000 miestä ja naista. Vaikka tätä joukkoa kutsutaan kertausharjoituksiin säännöllisesti, on sen kenttäkelpoisuus käytännössä reserviläisten omaehtoisen harjoittelun varassa. Aivan keskeistä on mahdollisuus omaehtoiseen ja säännölliseen ammuntaharjoitteluun. Tätä varten maassamme on oltava riittävä määrä ampumaratoja ja reserviläisellä on myös niin halutessaan oltava mahdollisuus hankkia harjoitteluun tarvittavia aseita.

Ymmärrämme toki tarpeen kiristää ampuma-aselupien myöntämiskäytäntöjä. Reserviläisliitto kannattaakin sisäasiaministeriön käytännössä jo tekemää linjausta, jonka mukaan ampuma-aseluvan saati on sidottu ampumaseuran, reserviläisyhdistyksen tai metsästysseuran jäsenyyteen ja niiden puitteissa osoitettuun ampumaharrastukseen. Asia ei ole meille edes uusi, sillä osa paikallisyhdistyksistämme on jo pitkään menetellyt näin.

Jäsenelle on kirjoitettu todistus ampuma -aseluvan hakemista varten vasta vuoden parin ampumaharrastuksen jälkeen. Uskon itse, että mikäli nyt käyttöön otettu lupamenettely olisi ollut kattavana käytäntönä jo aiemmin, eivät Jokelan ja Kauhajoen ampujat todennäköisesti olisi koskaan kyenneet hankkimaan ampuma-asetta. Henkilön epäterve kiinnostus ampuma-aseisiin kun tulee nopeasti ilmi reserviläisyhdistyksen, ampumaseuran tai metsästysseuran ampumaradalla.

Esitettyä käsiaseiden totaalikieltoa Reserviläisliitto sen sijaan pitää täysin mahdottomana ajatuksena. Maanpuolustuksemme nojaa 350.000 miehen ja naisen muodostamiin sodan ajan joukkoihin. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole käytännössä mahdollista muuten kuin omaehtoisen ampumaharrastuksen kautta. Tämä peruslähtökohta on myös uuden ampuma-aselain valmistelussa huomioitava.

Kun olen kuunnellut Isäni ja laajemmin veteraanisukupolven omakohtaisia muistoja sodasta ja lukenut sotaan käsitteleviä muistelmia, nousee sieltä esiin yksi päivä. Sodan viimeinen päivä, sodan loppuminen nousee useimmiten esiin ja saa dramaattisia sekä usein suorastaan traagisia sävyjä. Aamun rauha ja sitä seurannut pettymys, ilo ja itku kulkivat rinnakkain, eikä niitä voinut toinen toisestaan erottaa. Ilo yhdellä elämän säilymisestä, itku toisella lähimmäisen menettämisestä. Sota oli käsin kosketeltavissa myös täällä kotirintamalla oleville, erityisesti äideille, sankareista suurimmille.Kaikesta huolimatta, meidän tehtävämme on säilyttää kaikki se hyvä, mitä olette ahkeruudella, yrittäjyydellä ja työnteolla rakentaneet. Kiitokset Teille rakentajasukupolvi tästä kaikesta.Ei tämä hyvyys ole tullut ilmaiseksi. Se on vaatinut paljon uhrauksia, kärsimystä, työtä, ahkeruutta, hikeä, tulevaisuuden uskoa, mutta myös menetyksiä ja eroikävää.Elämän lain mukaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä.

Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.Rakkaudella hoidetut sankarihautausmaat ovat näkyvä osa veteraanien perintöä. Ne ovat eläviä historiankirjoja, joita jokaisen sukupolven kannattaa lukea. Näille sankarivainajille, tuntemattomille sotilaille, isänmaan vapaus oli niin arvokas asia, että he olivat valmiita uhraamaan sen puolesta kaikkensa.Siinä on viesti, joka velvoittaa tänäkin päivänä meitä jokaista tekemään omalla paikallamme parhaamme isänmaan menestyksen hyväksi. Me olemme saaneet kulkea rauhan tiellä yli kuuden vuosikymmenen ajan. Siitä nousee suuri kiitollisuuden tunne.

Sodan perintöä voimme vaalia kunnioittamalla niitä arvoja, jotka ahtaina aikoina kannattivat veteraanisukupolvea, kunnian sukupolvea. Isänmaan rakkaus ja usko korkeimman johdatukseen.Urho Kekkonen kirjoitti Talvisodan aikana: "Sukupolvi voi kuolla, mutta jos se kuollessaan säilyttää kunniansa, on jälkeen tulevilla sisäistä voimaa, varmuutta ja uskoa kansallisen elämän jatkumiseen."

Me nuoremmat olemme tämän vastuun ottaneet. Siispä kantakaamme se kunnialla. Jumala isänmaatamme siunatkoon.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja juhlahetkeä!

Sähköinen kuntokortti on verkkopalvelussa osoitteessa www.resul.fi/kuntokortti

Ensimmäisessä vaiheessa palvelua voivat käyttää Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet, myöhemmin palvelun piiriin tulevat myös Maanpuolustusnaisten Liiton ja Maanpuolustuskiltojen Liiton jäsenyhdistysten jäsenet.

Kirjaa liikunta ja ammuntasuorituksesi!

Kuntokorttiin pääsee tästä linkistä   www.resul.fi/kuntokortti

Juhlaan toi lippunsa seitsemän eri järjestöä. Juhapuheen piti Rovasti Esa Eerola. Juhlassa esiintyivät  Panssarisoittokunta, Poikakuoro Pirkanpojat, Kanttori Tuomas Laatu ja Urkuri Matti Hannula. Kahvituksesta huolehti Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri.

Kuvakooste juhlasta sirkka Ojala (PDF)

Rovasti Esa Eerola juhlapuhe

Samassa tilaisuudessa Tykistöprikaatin komentaja vaihtui kun Eversti Esko Hartikainen luovutti prikaatin komentajuuden Eversti Markku Myllykankaalle joka aloittaa tehtävässä 1.3.2009. Eversti Esko Hartikainen siirtyy Pääesikuntaan. Eversti Markku Myllykangas siirtyy Tykistöprikaatiin Maavoimien Esikunnasta, jossa hän on toiminut apulaisosastopäällikkönä.

Katso Sirkka Ojalan kuvakooste Niinisalon tapahtumista.

KUVAKOOSTE

Kuvassa Eversti Markku Myllykangas

Mukaan juhlatunnelmaan pääset kuvakoosteen mukana.

Sirkka Ojalan KUVAKOOSTE

Juhlan isäntänä toimi Länsi-Suomen Sotilasläänin Komentaja Kenraalimajuri Kari Siiki.

Kenrmaj Paavo Kiljusen puhe (PDF)

KUVAKOOSTE RUOVEDELTÄ Sirkka Ojala (PDF)

Kenrmaj Paavo Kiljunen.

Juhlaan osallistuttiin ympäri Pirkanmaata.

Juhlassa palkittiin mm. Pirkanmaan Reserviläispiirin vuoden Reserviläiseksi valittu Ari Lehtonen. Kuvassa: vas. Reserviläispiirin puheenjohtaja Esko Raskila, Reserviläispiirin 1 varapuheenjohtaja Hannu Jokiluoma, Pirkanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jarmo Talasrinne, Piirien toiminnanjohtaja Päivi Huotari ja Ari Lehtonen joka on Hämeenkyrön Reservinaliupseerien jäsen.

Kuvat: Sirkka Ojala

Teemailta järjestettiin 2.4. Elisan auditoriossa Tampereella.

Jorma Hautalan juttu teemaillasta PDF

Kuva: Sami Tammisalo

Reserviläisliitto valitsi Kevätkokoustapahtumansa iltajuhlassa Lappeenrannassa 25.4. vuoden Reserviläiseksi IT-koordinaattori sotilasmestari Raimo Ojalan Ikaalisista. Raimo Ojala on Ikaalisten Reserviläisten jäsen ja Pirkanmaan Reserviläispiirin sihteeri.

Reserviläisliitto on nimennyt vuodesta 1987 alkaen poikkeuksellisen ansioituneita reserviläisiä tai liiton tarkoitusperiä edistäneitä henkilöitä Vuoden reserviläisiksi. Aiempia valintoja ovat olleet mm. hiihtäjä Juha Mieto, kansanedustaja Mikko Pesälä, lentomestari Ilmari Juutilainen ja juoksijalegenda Lasse Viren. Raimo Ojalasta tuli nyt 20. Vuoden Reserviläinen.

Lue lisää piirin lehdistötiedotteesta

Raimo Ojala

Jorma Suonion puhe (PDF)

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Maanvyöry09 Etelän harjoitus totetutetaan Säkylän -Kankaanpään ja Jämijärven alueella, ja sen johtaa Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Kari Siiki. Taistelujen painopiste on Pohjankankaan, Hämenkankaan ja Säkylänharjun harjoitusalueilla.

Puolustusvoimain ylipäällikkö Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen tarkasti pääsotaharjoitus Maanvyöry09:n torstaina 11.6. Niinisalossa. Vierailun isäntänä toimi puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala.

Ylipäällikkö keskustelee Leopard-joukkueen henkilöstön kanssa, kuva: Sirkka Ojala

Harjoitukseen osallistuu enimmillään yli 18 000 sotilasta, joista n. 7000 on kertausharjoituksessa olevia reserviläisiä. Maanvyöry09 on yksi suurimmista harjoituksista myös Euroopan mittakaavassa. Ja se on herättänyt runsasta mielenkiintoa myös ulkomailla.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen haastatteli reserviläisiä ja reserviläiset olivat pitäneet hyvänä sitä että ensimmäisiin kertausharjoituksiin tulisi kutsu heti parin vuoden kuluttua siviiliin siirtymisestä. Näin taidot olisivat vielä tuoreessa muistissa ja palautuvat nopeasti mieleen. Työnantajat ovat myös suhtautuneet myönteisesti kertausharjoitukseen lähtemiseen ja myös palkka maksetaan harjoituspäiviltä. Tasavallan presidentti Halonen totesi maanvyöry09 menneen hyvin  ja vastaavan sille asetettuja tavoitteita.

Pasit harjoituksessa, kuva: Sirkka Ojala

Joukoilla on yllään ns. "piippaavat liivit" jotka on kytketty simulaattorijärjestelmään. kuva: Sirkka Ojala

Leopard panssarivaunu, kuva: Sirkka Ojala

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala Lisää harjoituksesta mm. "piippaavista liiveistä" on luettavissa lähiaikoina Pirkan Viestin aineistosivulla.

Päivä on suunnattu Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueella asuville 1982 -1983 syntyneille aliupseereille ja miehistöön kuuluville.

Päivän järjestelyihin osallistuvat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Lavajärven ja Ylöjärven reserviläiset Puolustusvoimien tuella.

Tapahtuma on  lauantaina 22. elokuuta Hämeenkyrön Honkalassa.

Päivän aikana kerrataan sotilaallisia taitoja sekä kuullaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvää ajankohtaista asiaa. Paikalle tulee Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen vastaamaan mm. kysymykseen "Mitä ja miksi maakuntajoukot" ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pirkanmaan piirin koulutuspäällikkö vänr res Mikko Turunen kertoo MPK:n järjestämästä laajasta koulutustoiminnasta. Myös reserviläisyhdistysten ja piirin toiminnasta kerrotaan osallistujille.

Päivän ohjelmaan kuuluu myös Honkalan lähimaastoon rakennettava tehtävärata johon sisältyy erilaisia jotostyyppisiä rastitehtäviä ja ammuntaa.

Päivän ruokailu tapahtuu maastossa, jossa nautitaan aito Muonituskeskuksen maastolounas.

Tapahtumaan on kutsuttu henkilökohtaisesti 300 potenttiaalista osallistujaa ja näistä viisikymmentä ensimmäiseksi ilmoittautunutta voidaan ottaa tällä kertaa mukaan.

Saatavista kokemuksista riippuen tapahtumasta on tarkoitus tehdä piirille jokavuotinen tapahtuma Upseerien järjestämän Vänrikkipäivän tapaan. Siten että kutsuttavat tulisivat aina eri puolilta Pirkanmaata ja myös järjestävät yhdistykset vaihtuisivat  vuosittain.

Maakuntajoukkojen viestikoulutusta Parolassa 12.6.2009
kuva: Sirkka Ojala

Maakuntajoukot harjoittelevat Parolassa 13. ja 14.6.2009
kuvat: Sirkka Ojala

Reipasta marssia Mukeen.

Päivän järjestelyistä vastasivat Tykistöprikaatin ja Tykistöprikaatin kilta ry:n lisäksi: Niinisalon Sotilaskotiyhdistys, Niinisalon ratsastajat, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Ilmapuolustuspiiri ja Porin jousiampujat.

Kenttätykillä ammutun komean aloituslaukauksen jälkeen Tykistöprikaatin tervehdyksen tapahtumaan toi Tykistöprikaatin komentajan sijainen TYKPR:n esikuntapäällikkö Evl Tapio Luukkainen. Hän kertoi että vajaat kaksi viikkoa sitten palvelukseen astui 846 alokasta, joista 17 on naisia. Heidät on jaettu Tykistöprikaatin kahteen varusmiehiä kouluttavaan joukkoyksikköön siten, että SATTR sai 535 ja TIEDPSTO 311 alokasta. Valtaosa alokkaista on kotoisin LSSL:n (Satakunta 370, Varsinais-Suomi 70 ja Pirkanmaa 230) ja POHMSL:n (Etelä-Pohjanmaa 150) alueilta. Kaupungeista Porilaisia on eniten, 127, Tampereelta 93, Raumalta 49, Ulvila 36 ja Kankaanpäästä on 30 alokasta. Kaikki ovat aloittaneet asevelvollisuusaikaansa kuuluvan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen palveluksen suotuisissa merkeissä.

Luukkainen myös totesi, että Suomen puolustaminen on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan suomalaisten asia joko yksin tai muiden tuella. Se on meidän yhteinen tehtävämme. Meillä on kansainvälisesti tunnustettu ainutlaatuinen, kustannustehokas ja toimiva koulutusjärjestelmä - yleinen asevelvollisuus - maanpuolustuksemme tarpeisiin. Tällaista ei muualla juuri enää ole. Tekihän naapurimme Ruotsikin päätöksen siirtyä yleisestä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan vuoteen 2014 mennessä.

Päivän ohjelman esitteli yleisölle Tykistöprikaatin killan puheenjohtaja Maj Matti Soini.

Päivän aikana oli mahdollisuus nähdä mm. uusi Suomen tie Jatkosotaan elokuva, jonka näytökset keräsivätkin runsaan yleisön. Tie jatkosotaan -elokuva tuo esiin selkeästi ne faktat, miksi Suomi joutui hakemaan sotilaallista turvaa Saksalta.

Vierailijat saivat myös kokeilla omia taitojaan taitoradalla mm. ekoaseella, ilmakiväärillä ja jousiammunnassa.

Perinnejaoksen esitys

Perinnevaljakon asemaanajo oli huikeaa nähtävää ja valjakkoon saattoi tutustua lähemmin näytöksen jälkeen.



Valjakko asemaan!

Viimeinen hevosvetoinen patteristo osallistui Rovajärven tykistöleirille vuonna 1969. Puolustusvoimissa luovuttiin kokonaan hevosista vuonna 1993, jolloin Niinisalon Ratsastajat ry ja Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Tykistöprikaatin tuella ottivat vaalittavakseen hevosvetoisen tykistön perinteet. Vastaavia hevosvetoisia tykkiosastoja on Euroopassakin vain muutamia.

Parinneosaston esitykseen kuuluu: Asemaanajo, tulenavaus ja asemasta poistuminen, eli ajoonlähtö.



Tykkimiesten puku on vuosimallia m/1936 ja kivääri m/1939. Kuvassa myös suuntakehä kolmijalalla.

Esiintyvään tykkiryhmään kuuluivat: tykinjohtaja ratsuineen, valjakko ja tykkimiehistö. Tykkiä vetää kaksi paria hevosia , kärkipari ja tankopari. Ratsastaja, ratsuri, ohjastaa paria vasemmanpuoleisen hevosen selästä. Henkilöstön asuna on puku m/1936 ja käsiaseina kivääri m/1939. Talvella hevoset ja henkilöstö nähdään lumipuvuissa.

Tykin suuntausta.

Nollakakkonen tulitoiminnassa.

Tykkikalustona on venäläinen 76 mm:n kenttäkanuuna vuosimallia 1902. Tykkimiehet tuntevat tämän kanuunan nimellä nollakakkonen. Tykin ja etuvaunun paino on n. 1500 kg. Suurimman panoksen ampumaetäisyys on ollut n. 10 km. Raskasta tykkiä vetämään on tarvittu kahdeksan hevosta, sillä yksi hevonen pystyy vetämään noin 300 kg tavarakuorman.

"Herra everstiluutnantti! Tulijaos suorittanut käsketyn tehtävän".



Valjakko palaa tykille ja tykki kytketään etuvaunuun, jonka jälkeen odotellaan liikkellelähtökäskyä ja käskystä lähdetään ajoon.

Hevosten merkitys oli sekä Talvi- että Jatkosodassa armeijan liikkuvuudelle täysin ratkaiseva.

Vauhdikas Asemaanajo nähtiin nykyaikaisella kenttätykillä 155 K 98, asemaanajon suoritti SATTR.

Sotakoiranäytöksessä oli vain yksi koira, mutta se ottikin esityksestä kaiken irti.

Varusteshowssa tiedustelupatteriston varusmiehet esittelivät armeijan vaatetusta.

Vatsantäytteeksi oli tarjolla mm. rokkamestari Heikki Aho-Mantilan läpi yön kahdessa soppatykissä porissutta hernerokkaa, joka maistuikin vierailijoille viimeistä pisaraa myöden.

Myös Satakunnan Soitilassoittokunta esiintyi tapahtuman aluksi, johtajanaan kapellimestari Musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua monipuolisesti Tykistöprikaatin toimintaan ja omaiset tulivat myös tapaamaan sankoin joukoin varusmiespalveluksensa heinäkuun alussa aloittaneita alokkaita.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

TERVA 2009 jotos järjestettiin 25.-26.07.2009 Kajaanissa Kainuun Prikaatin ja Pohjan Pioneeripataljoonan tukemana. Kaksipäiväisessä harjoituksessa kerrattiin pääasiassa pioneeri- ja suojeluaiheisia taitoja reipashenkisen partiokisan muodossa.

Partio Jyllin Militiassa kisasivat: Ari Paukkunen / Pirkka-Hämeen Pioneerikilta, sekä Jussi Luomahaara ja  Henrikki Sillanpää / Pirkanmaan Maakuntakomppaniasta.

Ari Paukkunen kertoi että rautaisella jotoskokemuksella ja peräksiantamattomuudella partio selvisi tällä erikoisaselajijotoksella 10. sijalle.  Partioita oli eri pioneerikilloista yhteensä 15 kappaletta, joista partio Jyllin Militia oli ainoa pääosin maakuntakomppaniasta koottu partio.

Kuvassa partio on vastaanottamassa raivaustehtävää.
(Siviiliasussa pioneeriaselajiliiton puheenjohtaja Aimo Hattula).

Tehtäviä reitin varrella oli yhteensä 16 sisältäen pari ammuntaa, pikataipaleen, suunnistusosuuden sekä pioneeri- ja suojelualan erilaisia tehtävärasteja. Näistä osa oli teknistä alan osaamista tarvitsevia tehtäviä ja pieni osa perinteisiä jotostehtäviä.  Ensi vuonna kisataan Säkylässä, sitten Verarajärvellä ja 2012 Parolannummella jolloin järjestelyvastuussa on Pirkka-Hämeen Pioneerikilta.
Tarkoitus on osallistua myös ensivuonna käytävään jotokseen.

Partio on saapunut juuri suunnistusosuudelta.

Hämeenkyrön Reservinaliupseerien maja Honkalan pihapiirissä toimi tapahtuman tukikohtana ja myös päivän järjestelytyöryhmän kokoontumispaikkana.

Päivästä jäi hyvät fiilikset niin järjestäjille kuin osallistujillekin. Ja pilottihankkeena päivä oli siis onnistunut. Myös nuorten toiveena oli että hienon tapahtuman järjestämistä jatkettaisiin.

Aamupäivän aikana oli kolme luentoa. Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen kertoi mm. Aluetoimiston toiminnasta ja Maakuntakomppaniasta, jonka toimintaan tutustuttiin myös lähemmin evl Terho Mustosen kuvaaman Santahaminan harjoituksesta kertovan "Sotaelokuvan" merkeissä. Mikko Turunen esitteli  MPK:n toimintaa, josta kovin monella ei myöskään ollut vielä kokemuksia. Ja vielä tietopaketin lopuksi kuultiin Raimo Ojalan puheenvuoro monipuolisesta Reserviläistoiminnastamme. Myös Piirin puheenjohtaja Esko Raskila kävi paikanpäällä toivottamassa nuoret tervetulleiksi.

Mikko Turunen kertoi MPK:n toiminnasta.

Luentojen jälkeen päästiin nauttimaan maittava Niinisalon Tykistöprikaatissa valmistettu maastolounas. Päivän huollosta vastasivat ammattimaiseen tapaansa Ikaalisten Reserviläisten huoltojoukkue Timo Kuosmanen ja Kari Ketola.

Maastolounas saapui Niinisalosta.

Iltapäivällä ohjelmassa oli Honkalan lähimaastoihin rakennettu kuusi rastinen jotosrata, jota varten Petri Borg jakoi osallistujat kolmeen partioon. Rastirata olikin osallistujien palautteiden mukaan paras osa päivää ja rasteja toivottiin jatkossa lisää.

Evl Terho Mustonen kiersi rastiradan. Rastien sijaintia kartalla Terholle näyttävät Ari Lehtonen, Henrikki Sillanpää ja Juhani Luukkanen.

Petri Borg evästää ensimmäisen partion matkaan.

Myös itse koin taas unohtumattomia maanpuolustushetkiä tarpoessani Honkalan metsissä innokkaiden nuorten perässä rastilta toiselle. Rastirata alkoi ammunnalla, ammuntavastaavina toimivat Juhani Ahola ja Henrikki Sillanpää. Ampumaradalla kaikki ampuivat tauluun viisi laukausta ilman kohdistusta. Seuraavana oli vuorossa viestirasti jolla tehtävänä oli  LV 217 radion käyttökuntoon laittaminen. Kovin monelle viestikalusto ei ollut tuttua, mutta tehtävistä selvittiin ja viestiyhteys syntyi Raimo Ojalan ohjeiden avulla.

Ampumaradalla kaikki ampuivat viisi laukausta ilman kodistusta.

Viestiyhteys saatiin aikaan LV 217 radiolla.

Viestirastilta päästiinkin varmasti hikisimpään urakkaan nimittäin miinarastille, jolla tehtävänä oli varamiinoitteen teko kymmenessä minuutissa. Maa oli kovaa ja hiekka lensi jotta 12 miinaa saatiin asennettua paikoilleen. Miinarastilla ohjeita olivat antamassa mm. Pekka Hietaniemi ja Jani Korpimäki.

Miinarastilla tehtävänä oli varamiinoitteen teko.

Ennen laavukahveja oli vuorossa telttarasti jolla partiot pystyttivät puolijoukkueteltan ja tulen kamiinaan. Telttarastia pitivät Hämeenkyrön yhdistyksen nuoret miehet Jarno Valkama ja Juha Luukkanen.

Telttarasti oli saatu suoritettua kun kamiina syttyi.

Viidennella rastilla Jussi Luomahaara laittoi partiot kokoamaan aseita ja oli vielä vaikeuttanut tehtävää lisäämällä joukkoon muutaman ylimääräisen aseenosan.

Viimeinen rasti oli sinkorasti jolla lähinnä tutustuttiin raskaaseen kertasinko Apilakseen, ase ei ollut entuudestaan tuttu kuin yhdelle osallistujalle. Apilaksesta kertoi Risto Silmunmaa.

Kun rastit oli suoritettu kokoonnuttiin vielä Ampumaradalle kuulemaan tulokset ja jakamaan palkinnot. Jotoksen voitti partio ykkönen, jossa kisasivat: Jussi Saari Hämeenkyröstä ja Ylöjärveläiset: Jukka Viitanen, Sami Niemi, Markus Kytölä ja Ossi Paitula. Partion kokonaispistemäärä oli 41. Toiseksi tuli kakkospartio pistemäärällä 40 ja kolmanneksi kolmospartio saaden 37,5 pistettä.

Voittajilla oli hymy herkässä, muistoksi päivästä voittajapartiolle annettiin PV:n kultaiset plaketit.

Nuorilta saatu palaute on kannustavaa, ja kertoo myös siitä että he odottavat armeijasta päästyään yhteydenottoa Puolustusvoimien puolelta. Tästä on siis hyvä jatkaa ja kehittää tapahtumaa ja kun sana kiirii ehkä ensi vuonna osallistujia saadaan jo huomattavasti enemmän. Yhteistyö Aluetoimiston kanssa on sujunut hyvin ja toivotaan että se jatkuu myös ensi vuonna. Päivän järjestäminen varmasti myös lisää muuta yhteistoimintaa tapahtumaa järjestämässä olleiden yhdistysten välillä.

Kuvat ja teksti: Sirkka Ojala

Välillä levättiin ja nautittiin laavukahvista ja munkeista. Kuvassa kakkosjoukkue jossa kisasivat: Markus Mäkinen, Tero Pussinen, Teemu Keskinen ja Sami Ojanen. Poikien kanssa laavulla ovat Ari Lehtonen, Henrikki Sillanpää ja Sirkka Ojala.Kuva: Raimo Ojala.

Lisää kuvia HONGASTA löydät TÄSTÄ

Pirkkalan Reserviupseerikerho järjesti elokuun viimeisenä viikonloppuna yhteistyössä Sastamalan Reserviupseerien, Pirkanmaan Aluetoimiston ja MPK:n kanssa Vänrikkipäivän, johon kutsuttiin nuoria reservin upseereita tutustumaan paikallisiin upseeritovereihin, puolustusvoimien kalustoon, vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan sekä harjoittamaan sotilaan perustaitoja. Ohessa on pirkkalalaisen reservin upseerin, Tero Lahtisen kuvaus päivän tapahtumista.

Vieläkö "vanha suola janottaa"

Kesällä puolustusvoimilta saatu kirje yllätti ja herätti mieleen muutamia kysymyksiä; mihin kertausharjoituskäsky minut vie, mitä vielä muistan oman aselajin toiminnoista  80-luvun lopulla suoritetun asepalveluksen jälkeen, vieläköhän "Sergeit" on käytössä? Kuoressa ei kuitenkaan ollut käsky saapua kertausharjoituksiin vaan kutsu vapaaehtoiseen nuorille reserviupseereille järjestettävään tapahtumapäivään. Kutsujana ei ollut puolustusvoimat vaan paikallinen reserviupseeriyhdistys. Mielenkiintoinen ohjelma ja myönteinen perusasenne maanpuolustukseen liittyviin asioihin sai ilmoittautumaan mukaan viettämään elokuinen lauantaipäivä Satakunnan lennoston maastoon.

Kuulaana lauantaiaamuna 7:50 Pirkkalan kunnantalon parkkipaikalla oli odottava ja jännittynyt tunnelma kun osin toisilleen tuntematon runsaslukuinen joukko nuoria miehiä odotti päivän alkua. Täsmälleen kello 08:00 koivujen katveesta kajahtaneet napakat käskyt "riviin järjesty", "ojennus", "lepo" päättivät odotuksen ja viimeistään nyt selvisi, ettei oltu lähdössä urheilukisoihin, rock juhliin eikä marjametsään. Ryhmä oli siitä hetkestä järjestynyt ja päivän agenda saattoi alkaa.

Satakunnan lennoston ampumaradan maastossa pääsimme tutustumaan puolustusvoimilla käytössä olevaan Leopard panssarivaunuun. Saimme hyvän yleiskuvan sen toiminnasta taistelutehtävissä. Mieleen jäi askarruttamaan kuitenkin kysymys siitä mitä etua uudet Saksasta käytettyinä ostetut Leopardit toivat entisiin venäläisvalmisteisiin panssarivaunuihimme ja niiden ympärille rakennettuihin valmiisiin panssarijoukkoihin verrattuna?

Henkilökohtaisesti mukavin yllätys oli ampumaradalla suoritettu 10 patruunan rynnäkkökivääriammunta. Tiukkojen turvatoimien vallitessa suoritetun ammunnan lopputulos oli parempi kuin osasin ennakkoon odottaa. Olihan edellisestä rynnäkkökivääriammunnasta kulunut melkein 20 vuotta ja siviilissä ammunnanharrastus on jäänyt muutamiin satunnaisiin kertoihin. Pienen kertauksen jälkeen entisen "morsiamen" käsittely palautui hyvin mieleen. Vieläköhän aseen purkaminen olisi onnistunut? Se jäi testaamatta sillä käskyä "lukko irroita" ei tällä kertaa kuultu.

Satakunnan lennostoon tutustuminen ja F-18 "Hornetin" tarkastelu lähietäisyydeltä antoi runsaasti uutta ja mielenkiintoista tietoa ilmavalvonnasta ja puolustuksesta. Hornet oli luonnossa suurempi ja rumempi kuin TV:stä ja valokuvista saatu kuva antoi odottaa. Laitteen viimeistelystä kävi selväksi, että kyseessä on tarkoituksenmukaisesti rakennettu sotilastyökalu eikä kiillotettu design näyttelyesine. Kaiken kaikkiaan lennoston toiminnasta jäi hyvin ammattimainen ja positiivinen mielikuva.

Vapaamuotoinen ohjelma Reipin rantasaunalla antoi mahdollisuuden ihmisille tutustua toisiinsa. Keskusteluissa illan aikana oli helppo todeta, että asepalvelusaikana ikäluokastaan reserviupseerikoulutukseen valikoituneilla henkilöillä on paljon yhtenäistä. Arvomaailma ja harrastukset ovat hyvin samansuuntaisia ja niinpä keskusteluavaukset vieraiden ihmisten kanssa sujuivat luontevasti.

Ammattimaisesti ja hyvin organisoidun illan päätteeksi kotona oli todettava, että niin vain se "vanha suola janotti" ja päivän anti oli ollut hyvä. Pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin, nykypäivän uuteen puolustusvoimien kalustoon ja siinä ohessa vielä verestämään vanhoja taitoja niin aseenkäsittelyssä kuin sulkeistoimissakin. Järjestelyistä vastanneen yhdistyksen tavoite saada uusia henkilöitä aktivoitua maanpuolustustoimintaan ja yhdistykseen mukaan onnistui oletettavasti hyvin. Usealla vielä järjestäytymättömällä nuorella reservin upseerilla heräsi mielenkiinto toimintaa kohtaan. Vielä taisi jäädä monelle "suolaa suuhun".

Lisää kuvia tapahtumasta

Vuoden 2008 Vänrikkipäivä

Teksti: Tero Lahtinen, Janne Roihu
Kuvat: Konsta Punkka

Pikaisen varustamisen ja aseiden kuittaamisen jälkeen  joukko otettiin muotoon ja kilpailun johtaja Petteri Tammi piti alkupuhuttelun ja kertoi mitä tuleman piti.

Suunnistusta varuskunta-alueella

Päivän ohjelmassa kilpa-ammunta, 6 tehtävä rastia, suunnistus ja pikataival.  Rastiaiheita ei paljastettu mutta sen verran Tammi raotti salaisuuden verhoa että kaikki rastit eivät tulisi olemaan sitä perinteisintä kauraa.  Lisäksi Tammi totesi että suunnistus on tällä kertaa päätetty toteuttaa varuskunta-alueen sisällä, kiintorastiverkkoa käyttäen. Ennen kuin moni ehti edes ajatella helpotuksen huokausta tuli kylmä suihku perään: kiintorastiverkkoa on n. 15 km!  Tästä 3,5 km oli varattu Lylyisen tämänkertaista suunnistusosuutta varten. Moni partio tutustuikin sitten suunnistuksessa varuskunta-alueeseen varsin perusteellisesti.  Aitoon, joskin tahattomaan, sissityyliin moni veti hienoja ketunlenkkejä moninaisten rakennusten ja pikkuteiden ja polkujen labyrintissä.  Yllättäen myös vauhtikunto osoittautui monella arvioitua paremmaksi millä oli myös omat sivuvaikutuksensa.

Joukko motorisoitiin ja siirtyminen ampumaradoille alkoi. Aseet puhdistettiin ja kohdistettiin käyttäen partiomaalilaitteita kuvaavia ampumatauluja joissa mustan lätkän halkaisija oli 20 senttiä. Ampumaetäisyys 150 m.   Kohdistuksissa apuna käytettiin kiikareita ajan säästämiseksi.  3+3 laukauksella suoritettiin kohdistus. Partiomme paras ampuja eli ylik. H.S. pelasti päivämme sillä itse jäin nollille varsinaisessa ammunnassa. Mustat lätkät tummaa taustaa vasten ovat yllättävän haastavia pilvisenä päivänä huolimatta valkoisesta kontrastilaudasta lätkien alapuolella.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä

Ammunnan jälkeen nautimme kenttälounaan minkä jälkeen siirryimme tehtäväradalle.

Tehtävärasteilla koottiin mm. erilaisia aseita.

Rasteilla tunnistimme muiden maiden sotilaskalustoa, selvitimme Aku Ankan auton merkin, laitoimme suojelumateriaalia käyttökuntoon, kokosimme erilaisia aseita, latasimme lippaita, laskimme tähtäimien siirtoja iskemäkeskeispisteen perusteella, muistelimme suojavahvuuksia, heitimme harjoituskäsikranaatteja ja  arvioimme etäisyyksiä. Rastitehtävät selvitettyämme saavuimme suunnistuksen lähtöpaikalle.  Kahdella  rastilla oli kaikkien partion jäsenten käytävä, muuten saimme jakaa rasteja mielemme mukaan.  Suunnistuksen maaliin oli tultava yhtenä joukkona. Siitä alkoi sitten lopun pikataival joka 800 metrisenäkin sai sykkeen nousemaan mukavasti  vaikka m-91 toimikin virkistävän kosteuspyyhkeen tavoin tunnin verran jatkuneen vesisateen jäljiltä.

Maalista suuntasimme asevarastolle missä puhdistimme  ja luovutimme RK:t. Suihkun kautta siirryimme ruokailuun ja sieltä edelleen sotkuun missä P. Tammi piti loppupuhuttelun ja jakoi palkinnot. Tammi lupasi toimittaa aluetoimistoille tarkat tuloslistat.

Lylyisen komea kiertopalkinto.

Järjestelyt toimivat hienosti 5. rastin pientä odottelua lukuunottamatta. Rastit olivat myös mielenkiintoisia sekä sotilaantaitoja kohottavia. Ensikertalaisena pidin kovasti tämän tyyppisestä kisasta joten ensivuonna uudestaan!

Teksti ja kuvat: Ari Jalokinos

Katso lisää Arin kuvia Lylyisestä TÄSTÄ

Lylyisen viralliset tulokset TÄSSÄ

Tapahtumassa koettiin aitoa liikunnan iloa, mukavassa seurassa ja melkein poutaisessa säässä. Perinteiseen tapaan kaikki osallistujat saivat maalissa muistoksi osallistumisesta Hämeen Hölkkä mitalin.

Hölkän järjestelyvastuussa olivat tänä vuonna Tampereen Reserviupseerit ja Pirkanmaan Reserviläispiirin jäsenyhdistykset. Yhteistyö sujui hyvin ja myös uusia toimitsijoita saatiin järjestelyihin mukaan.

Kuvat ja teksti: Sirkka Ojala

Antti Rantanen ja Jyrki Keto-Tokoi järjestivät numerot sarjoittain pinoihin ennen ilmoittautumisen alkamista.

Kilpasarjojen palkintoina jaettiin tänäkin vuonna Ylöjärveläisen Lasipaja Sinisiiven valmistamia kauniita lasiesineitä. Kilpasarjojen palkinnot jakoi Tamrun toiminnanjohtaja Seppo Koivumäki.

Ilmoittautumisia vastaanottamassa Jorma Hautala.

Lähtölaukausta odotellaan lähtöalueella...

Liikunnan iloa yhdessä ystävien kanssa.

Maalin huoltopisteestä vastasivat tänä vuonna Ylöjärven Reserviupseerien Petri Hautakangas ja Anssi Hilden.

Tamrun toiminnajohtaja Seppo Koivumäki luovuttamassa palkintoa miesten 20 km kilpasarjan voittajalle Markus Välimäelle.

Hölkän nuorin osanottaja oli Helmi Turunen. Helmi osallistui 10  kilometrin kävelysarjaan vanhempiensa Mikko ja Reija Turusen kanssa.

Pääkköset laittamassa palkintopöytää kuntoon...

Marssisarjalaiset.

HÖLKÄN TULOSTIEDOT LÖYDÄT TÄSTÄ

Lisää kuvia Hölkästä TÄSSÄ

Paikalle oli kutsuttuna  Suomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Hollmén ja pääsihteeri Irma Törnström, jotka kertoivat liitosta ja sen toiminnasta.
Kokous päätti yksimielisesti perustaa Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen, joka on Suomen 27 jäsenyhdistys.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Irja Tulonen Tampereelta.

Hallituksen muut jäsenet:
Anneli Perkola Tampereelta, Helinä Löfroos Pälkäneeltä, Ritva Autio Tampereelta, Inkeri Haarla-Kettunen Ylöjärveltä, Tiina Vappula Tampereelta ja Mariitta Hurme Nokialta.

Kuvassa eturivissä vas. Irja Tulonen, Lottaperinneliiton pj. Sirkka-Liisa Hollme´n, Helinä Löfroos, Anneli Perkola, Mariitta Hurme,Ritva Autio,Takarivissä Tiina Vappula,liiton pääsihteeri Irma Törnström, Inkeri Haarla-Kettunen, kuva: Maj-Lis Mäkinen.

Suomen Lottaperinneliitto ry on perustettu 30.1.1992. Liiton tarkoitus ja keskeiset tehtävät ovat:

-ylläpitää niitä ihanteita, joiden varaan Lotta Svärd-järjestön toiminta rakentui
vuosien 1921-1944 aikana

-säilyttää lottien muisto ja henkinen perintö

-jakaa oikeaa tietoa Lotta Svärd-järjestöstä

-kasvattaa maanpuolustustahtoa ja levittää maanpuolustustietoutta

-kehittää naisten valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa

-kehittää ja ylläpitää yhteyksiä muihin maanpuolustusjärjestöihin

-tukea lottajärjestöä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja kirjallista toimintaa

Liitto on Naisten Valmiusliitto ry:n, Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:n jäsen.

Lottaperinne yhdistykseen voivat liittyä paitsi kaikki entiset lotat ja pikkulotat
myös nuoremman polven edustajat. Tärkein jäsenyysperiaate on kiinnostus lottaperinteen vaalimiseen.

Jäseneksi voit liittyä koko Pirkanmaan alueelta. Ota yhteyttä hallituksemme jäseniin.

TERVETULOA MUKAAN!

Teksti: Mariitta Hurme

Prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas vastaanotti sertifikaatin varuskunnan puolesta 18.9. Sertifikaatin kävi varuskunnassa luovuttamassa Materiaalilaitoksen johtaja kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi, kuva: Sirkka Ojala.

Ympäristöjärjestelmän rakentaminen tai sen ylläpito on paikallisessa yritysmaailmassakin ajankohtainen. Yhteistoimintaa onkin tehty useamman paikallisen yrityksen ja organisaation kanssa. Tykistöprikaati on jo aikaisemminkin palkittu ympäristöasioiden hoidostaan. Nykyisen järjestelmän rakentamista on valmisteltu vuodesta 2006 alkaen.

Varuskunta on uusinut ja tarkentanut mm. ohjeistusta polttoaineen käsittelystä harjoitusalueilla. Ohjeistus on uusittu mm. voimakoneiden tankkauksesta, ajoneuvojen tankkauksesta, tykkien huollosta, jätehuollosta, ongelmajätehuollosta sekä toiminnasta onnettomuus- ja hätätilanteissa. Henkilöstö on myös koulutettu noudattamaan ohjeistusta.

Prikaatissa on otettu käyttöön ympäristövahinkojen ilmoitusmenettely ja henkilöstöä kannustetaan ilmoittamaan myös vähältäpiti-tilanteet.

Tela-alustaisen kaluston siirtymisreitit ja harjoittelualueet on myös vakioitu. Poterot peitetään ja jäljet tasataan ennen joukon lähtöä. Jokainen roska maastossa on oma roska, joten miesten ei tarvitse miettiä onko se jonkun muun jättämä, vaan se kerätään pois. Lähtökohtana on se, että alue on siistimpi lähtiessä kuin sinne tullessa.

Varusmieskuljettajille koulutetaan taloudellista ajoa myös henkilökuntaa kannustetaan työmatkaliikuntaan ja varusmiehiä kannustetaan käyttämään joukkoliikennevälineitä lomamatkoillaan. Näillä toimenpiteillä varuskunta pyrkii vähentämään hiilidioksiidipäästöjä ja säästää samalla kustannuksissa.

Hämeenkankaan ja Pohjankankaan harjoitusalueet sijaitsevat koko maakunnalle tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavettä otetaan alueelta viiden kunnan käyttöön ja pohjaveden suojelu onkin tärkein ympäristöpäämäärä.

Hämeenkankaalle ja Pohjankankaalle on rakennettu kymmeniä kiinteitä WC-rakennelmia. Näillä saadaan harjoitusalueille jääviä ihmisjätöksiä vähennettyä merkittävästi. Kiinteiden ratkaisun lisäksi käytämme siirreltäviä esim. BAJAMAJA-tyyppisiä ratkaisuja sekä kevyitä poiskuljetettavia MAKKI-PAKKI laatikoita.

Varuskunnan toiminta aiheuttaa melua ja tärinää sekä aika ajoin myös tyytymättömyyttä. Valmisteilla on menettely, jolla saadaan selkeytettyä asiallisten yhteydenottojen vastaanottoa ja käsittelyä. jatkossa yhteydenotot, joissa yhteydenottaja ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa.tullaan käsittelemään vielä tarkemmin.

Oikealla toiminnalla voidaan taata tulevaisuudessakin puhdas pohjavesi ja puhdas luonto samalla säästetään myös energian, veden ja jätehuollon kustannuksia.

Eversti Pentti Väänänen lausui juhlan tervehdyssanat.

Juhlassa kuultiin paljon musiikkiesityksiä Panssarisoittokunnan sekä Mieskuoro Kelot esittämänä. Panssarisoittokuntaa johti musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola ja kuoroa Toivo Mäntyniemi.

Kenraalimajuri Kalervo Sipin juhlapuhe kokonaisuudessaa (pdf) TÄSSÄ

Juhlapuhujana oli kenraalimajuri Kalervo Sipi.

Juhlasta lähetettiin Narvan marssin saattelemana seppelpartio Talvisodan Henki-muistomerkille. Saatesanat lausui rovasti Esa Eerola.

Kuvia juhlayleisöstä ...

Sauli Latvala tuli juhlaan Ruoveltä. Sotilaskodin tarjoamat munkit maistuivat kaikille...

Juhlassa kuultiin Panssarisoittokunnan esittämänä mm. Tradit: Ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, Sam Sihvon Muistoja Pohjolasta sekä Armas Järnefletin Virran Rannalla.

Kenraalimajuri Kalervo Sipi ja Matti Salonen.

Mieskuoro Kelot esittämänä kuultiin mm. Ester Suurpään Ilta Kannaksella ja Fredrik Paciuksen Suomen laulu.

Kuvat ja teksti: Sirkka Ojala

Vierailun johtajana toimi kapt Timo Hesso Pirkanmaan aluetoimistosta. Kapteeni Timo Hesso on siirtynyt aluetoimistoon syyskuun alussa Niinisalon Tykistökoululta ja Timo hoitaa nyt aluetoimistolla meidän Reserviläisten asioita.

Ryhmä kävi tutustumassa mm. tulenjohto ja kranaatinheitinryhmien toimintaan sekä tuliasemaan ja myös harjoituksessa toimineeseen säähavainto asemaan.

Harjoituksen aikana säähavaintoasemalta lähetettiin joka päivä neljä sääpalloa taivaalle. Pallojen täyttämiseen käytetään pääsääntöisesti vetyä jonka kanssa tulee olla tarkkana. Tykistölle sää otetaan yleensä 9 km korkeudesta.

Harjoitukseen osallistui joukkoja Tykistökoulun kurssilaisten lisäksi Tykistöprikaatin muista joukkoyksiköistä, Panssariprikaatista sekä Porin Prikaatista.

Kypärä mukaan ja maastoon...

Karttaa tutkitaan tulenjohtopaikalla...

Kranaatinheitinryhmien toimintaan käytiin myös tutustumassa.

Mittausta maastossa...

Kapteeni Timo Hesso tulenjohtopaikalla.

45 kg painavat ammukset iskeytyvä maaliinsa...

Komppanian päällikkö Urpo Maja katsoo kiertokaukoputkeen.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Pirkanmaan Reserviläispiirin syyskokous valitsi Esko Raskilan piirin puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle. Raskila on toiminut piirin puheenjohtajana vuodesta 2005 alkaen.

Maanpuoloustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin puheenjohtajana jatkaa Inkeri Haarla-Kettunen Ylöjärven Maanpuolustusnaisista.

Kokousväkeä, kuva: Raimo Ojala.

Kokousväkeä, kuva: Raimo Ojala.

Piirien puheenjohtajat Jarmo Talasrinne ja Esko Raskila luovuttivat kokouksen luennoitsijalle insmaj Pekka Palomäelle piirien historiikit kiitokseksi, kuva; Raimo Ojala.

Kokouksen kahvituksesta vastasivat koulun ranskaa lukevat nuoret ja kahvituksesta saatu tuotto käytetään heidän Pariisin matkaansa. Kristina Alho ja Eira Laalahti antoivat tukensa nuorille ja hamstrasivat herkkuja, kuva: Niina Laakso.

Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ja Reserviläispiiri sekä Maanpuolustusnaisten liiton Pirkanmaan piiri pitivät yhteisen syyskokoustapahtuman 5.11.2009 Messukylän lukion tiloissa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Messukylän Reserviupseerit ry, Pohjois-Tampereen Reserviläiset ry sekä Messukylän Reserviupseerien Naiset ry. Tervehdyssanat kokoustapahtumaan lausui Messukylän Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja, yliluutnantti Jarkko Tikka.

Teksti: Hannu Jokiluoma

Verkkopäätoimittaja Sirkka Ojala kertoi pirkanviesti-sivujen kehitystyöstä ja verkkosivujen päivittämisestä. Mukaan tarvitaan yhdistysten ja toimikuntien tiedottajat. Hyvät verkkosivut ovat elävät ja hetkessä kiinni. Tähän päästään, kun kaikki kertovat omasta toiminnastaan. Sirkka opastaa päivittäjiä  alkuun ja auttaa ongelmien tulessa eteen.

Jokaisen yhdistyksen sivuilla olisi tärkeää olla linkki http://pirkanviesti.fi -sivuille. Sirkka Ojalalle kannattaa laittaa etusivun vinkki-kohdan kautta tiedoksi yhdistyksen verkkosivu. Sirkka päivittää tiedon yhdistysten yhteystietoihin.

Päätoimittaja Jukka Ignatius kertoi hyvän lehtijutun saloista. Kenelle, mitä ja miten? Kun aloitat jutun kirjoittamisen, mieti kenelle olet kirjoittamassa ja mitä olet kirjoittamassa. Ota selvää aiheesta ja vakuuta itsesi asiasta. Etsi aiheesta kiinnostava ydin ja nosta se alkuun. Napakka otsikointi herättää lukijan kiinnostuksen. Lyhyt juttu höystettynä toiminnallisilla kuvilla puhuttelee lukijoita. Toki välillä on tärkeää kirjoittaa jostain aiheesta syvempiä ja pidempiä tietopaketteja.

Rohkeasti kirjoittamaan juttuja lehteen ja verkkosivustoja päivittämään. Näiden kanavien lisäksi jäsenkirjeet perinteisenä postina tai sähköpostin liitteenä ovat jäsenille tärkeitä.

Teksti: Kirsi Murtomäki
Kuva: Sirkka Ojala

Joukkueet odottelevat kilpailun alkamista etualalla Kalevan ja Lempäälän lukion joukkueet.

Nuoret eivät pitäneet kysymyksiä liian vaikeina, vaikka kysymykset sijoittuivatkin aikaan ennen heidän syntymäänsä. Osa osallistujista myös harrastaa historiaa vapaa-aikanaan.

Lämmittely kysymyksenä osallistujat ja toimitsijat maistelivat Kalevan lukion oppilaiden leipomia pula-ajan reseptillä valmistettuja hapankermakakkuja ja arvuuttelivat mistä ainesosista ne oli tehty.

Tämän jälkeen siirryttiin musiikin pariin kysymysellä, jossa tehtävänä oli tunnistaa Sillanpään marssilaulu, Porilaisten marssi, Äänisen aallot, Ratsumiesten marssi  ja Jääkärin marssi. Lisäksi piti tietää mihin sotaan kappaleet liittyvät. Kysymysten joukossa oli myös kuvantunnistustehtäviä ja Suomen sotaan liittyneitä kysymyksiä.

Kilpailua olivat tuomaroimassa Tampereen Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio ja Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen joka toimi myös kilpailun toisena suojelijana. Ev Pentti Väänänen juonsi kilpailun ja huolehti pistelaskennasta avustajana toimi tmk:n varapuheenjohtaja Timo Koivula.

Kilpailun voiton vei tänä vuonna huikealla 39 pisteen tuloksellaan Sammon keskuslukio. Toiseksi kiri Ikaalisten Yhteiskoulun lukion joukkue 34 pisteellään. Kolmanneksi sijoittui Kaarilan lukio ja neljänneksi tuli Tampereen Normaalikoulu.

Tarkoituksena on myös viedä mahdollisuuksien mukaan nämä neljä joukkuetta ensi vuoden alussa vierailulle Niinisalon Tykistöprikaatiin.  Ajatus otettiin mielenkiinnolla vastaan osallistujien parissa ja Prikaatin komentaja ev Markku Myllykangas onkin jo alustavasti luvannut järjestää mielenkiintoisen vierailun nuorille, johon kuuluu ainakin tutustumista sotakoirakoulutukseen, ja muuhunkin tykistön ja varuskunnan toimintaan.

Kiitos kaikille osallistujille ja erityisesti Kalevan lukiolle hyvistä järjestelyistä. Ensi vuonna taas Tupoillaan, mutta varmaan myös uudessa paikassa.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Kilpailun isäntänä toimi Kalevan lukion rehtori Jukka Sola.

Pirkanmaan Aluetoimiston "joukkue" osallistui myös kilpailuun omalla tavallaan...

Vastauksia pohditaan...

Olisitko osannut vastata kilpailun 12. kysymykseen?

Tauno Peltola ja Sauli Latvala tarkastavat kirjallisia kysymyksiä.

Kilpailun päätuomari Jorma Suonio kertoo vastaukset kirjallisiin kysymyksiin.

Kilpailun voiton vei tänä vuonna Sammon keskuslukion joukkue jossa kilpailivat Lauri Kahila, Sara Huhtanen ja Pyry Huhtanen.

Palkintoja jakamassa toiseksi sijoittuneelle Ikaalisten Yhteiskoulun lukion joukkueelle tmk:n varapuheenjohtaja Timo Koivula ja evl Terho Mustonen. Ikaalisten joukkueessa kisasivat Juha ja Ville Keskitalo ja Jari Kähönen.

Etualalla kolmanneksi 33,5 pistellään sijoittunut Kaarilan lukion joukkue. Joukkueessa kilpailivat Sinikka Hämäläinen, Valtteri Mäkinen ja Petri Pantsar.

Pula-ajan hapankermakakkuja päästiin myös maistelemaan...

Hapankermakakut (pula-ajan ruoka)

200 g ohra - ja vehnäjauhoja sekaisin
1 tl  soodaa
1tl leivinjauhetta
1 1/2 dl hapankermaa tai piimää
1/4 tl suolaa

Kannattaa kokeilla, ainakin kapt Timo Hesso tykästyi näihin.

Tampereen Normaalikoulun joukkue jäi harmittavasti 33 pisteellään vain puolen pisteen päähän kolmannesta sijasta. Joukkueessa kilpailivat Jose Mäntylä, Torsti Tähtinen ja Pieta Parkkinen.

Isäntäkoulun eli Kalevan lukion joukkue Kitta Kangas, Aino Lisma ja Tiia Luoma sijoittuivat kuudenneksi 29 pisteellä.

Svenska Samskolan i Tammerfors osallistui joukkueellaan kilpailuun toista kertaa.  Joukkue keräsi 22 pistettä ja siinä kisasivat Rasmus Nilsson, Charlotta Engberg ja Henrik Lampinen. Ensi vuonna koulu saattaa toimia kilpailun isäntänä.

Mitähän Pentti, Timo ja Terho tässä miettivät?

Kilpailijat, toimitsijat ja aluetoimiston väki yhteiskuvassa.

Tältä se siis näyttää, MPKY:n uusi etusivu 30.11.

Tapahtumia voidaan myös markkinoida sähköpostitse ja tekstiviestein sivusto kautta ja näin se antaakin monia uusia mahdollisuuksia MPKY:n tiedottamiselle. Raimo Ojala kehotti suhtautumaan uuteen sivustoon mahdollisuutena, siitä huolimatta että sen käyttöön otto vaatiin alkuun hiukan perehtymistä käyttäjiltään. Piiripäällikkö lupasikin että ensi vuonna piiri järjestää koulutusta sivuston käyttäjille tarpeen mukaan.

Satakunnan Lennoston tiloissa järjestettyyn koulutukseen osallistui kaikkiaan 60 osanottajaa. Kurssivääpelinä toimi Pertti Luoma.

Tilaisuudessa oli paikalla myös Pirkanmaan aluetoimiston uusi koulutusupseeri kapt Timo Hesso. Hesso totesi mm. että MPKY:n tuntemus varuskunnissa pitäisi saada paremmin esille, omasta kokemuksestaan hän saattoi sanoa etteivät ammattisotilaat yleisesti tiedä toiminnasta juuri mitään.

Timo kertoi että tällä hetkellä aluetoimisto työskentelee erittäin vajaalla miehityksellä, mutta toiveissa on saada ensi vuonna sotilashenkilöstöä toimistolle lisää. Tämä mahdollistaisi myös sen että alutoimiston väki vois käydä tutustumassa mm.  harjoituksiin joita muut alueet järjestävät omille maakuntakomppanioilleen. Hesso myös piti isona haasteena sitä että  MAAKK:in ja MPKY:n yhteistyö harjoituksissa saataisiin sujumaan paremmin. Seuraava koitos onkin Säkylässä järjestettävä PIRMAAKK:in harjoitus maaliskuun alussa.

Aluetoimiston ovi on myös avoinna toimijoille ja Hesso toivotti väen tervetulleeksi keskustelemaan asioista kanssaan.

Annukka Turunen kertoi innostavasti naisten roolista ja mahdollisuuksista MPKY:n toiminnassa. Hän totesi että naiset ovat voimavara joilla on tahto toimia ja saada koulutusta. Naisia pitäisikin kouluttaa mm. poikkeusolojen tehtäviin. Koulutuksessa ja toiminnassa ratkaisevaa on osaaminen ja sopivuus ei sukupuoli!

Naisjärjestöjä paikalla edustanut MNL Pirkanmaan Piirin pj Inkeri-Haarla Kettunen pitikin suurena haasteena kursseista tiedottamista ja naisille sopivien kurssien suunnittelua pitkällä aikajanalla.

Piiripäällikkö Seppo Korkeila ja taustalla Annukan listaamia naisille sopivia toimialoja. Seppo Korkeila kertoi mm. ensi vuoden tulevista kursseista Pirkanmaalla ja PV:n MAAKK:ille tilaamasta koulutuksesta. Piiripäällikkö myös toivoi tiiviimpää yhteistyötä kurssien suunnittelussa Reservijärjestöjen kanssa.

Kurssin johtajana toimi piirin koulutusosaston päällikkö Mikko Turunen joka muistutti että vuoden 2011 kurssiesitykset tulee olla piirissä marraskuun loppun mennessä. Myös ensi vuonna voimaan astuvasta kouluttajilta vaaditusta kouluttajakoulutuksesta keskusteltiin ja todettiin mm. että hyvällä kouluttajan tulee olla tietoa, taitoa ja oikea asenne. MPKY:n piiripäällikkö nimeää koluttajat ja PV:n puolelta tulee lopullinen hyväksyntä ja myös evp väki jotuu jatkossa normien mukaan käymään pakollisen kouluttajakurssin.

Seuraavat mahdollisuudet suorittaa koulutus on 23.1.2010 Mikko Turusen  vetämä kurssivääpelikoulutus tai  26.-28.3.2010 järjestettävä kouluttajakoulutus jonka johtanana toimii Annukka Turunen. Lisätietoa kaikista ensi vuoden kursseista löytyy joulukuulla MPKY:n Pirkanmaan maanpuolustuspiirin uusituilta verkkosivuilta.

Päivän aiheet mietityttivät myös Kyrösjärven Seutuosaston päällikköä Jarmo Kallia ja huollon toimijoita Kari Ketolaa, Timo Kuosmasta ja Jari Jännetyistä.

Kimmo Topi kertoi lääkinnän toiminnasta ja totesi ensi vuonna isoimman muutoksen olevan siinä, että lääkintäkoulutus eriytyy omiksi kursseikseen eikä näin ollen ole enää huollon kurssien alla. PV:tilaamat kurssit kulkevat lääkinnän kurssinimikkeellä ja Res toiminta kenttälääkinnän ja maastoensiavun nimikkeellä.

Miikka Ranisen aiheena oli nimenomaan kouluttajien käyttöön suunniteltu moodle-alustalla oleva materiaalipankki verkossa, joka on ollut toiminnassa jo puolen vuoden ajan.

Päivän lopuksi heräteltiin vielä keskustelua Seutuosastojen tulevaisuudesta. Ajatuksena on että jatkossa varsinaiset Seutuosastot lakkaavat ja tilalle tulee seutupäällikkö, jonka tueksi voidaan koota tarvittaessa paikallinen johtoryhmä johon kuuluu lähinnä henkilöitä joilla on yhteyksiä paikallisiin yhteistyötahoihin ja toimijoihin. Mikko Turunen totesikin että nykyisten Seutuosastojen rooli on edelleen täsmentymätön ja osastoista vain osalla on aktiivista ja vaihtelevaa toimintaa myöskään rekrytointi koulutukseen ja toimintaan ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Seutuosastojen päälliköt saivat tammikuun lopulle asti aikaa miettiä ja tehdä ehdotuksia osastojensa tulevaisuudesta.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Eduskunnan Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Juha Korkeaoja puhui Niinisalossa Satakunnan veteraanijärjestöjen talvisodan syttymisen 70-vuotistilaisuudessa talvisodan syttymispäivänä 30.11.2009. Juhlapuheessaan hän korosti mm. maanpuolustustahdon merkitystä ja toivoi myös, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori mies suorittaa varusmiespalveluksen.

Korkeaoja pitää tärkeänä, että varusmiespalvelusta kehitetään niin, että nykyinen kahdeksankymmenen prosentin suorittamisaste säilyy vähintään nykyisellään, mieluummin nousee.

Palveluksen pitäisi olla mahdollista myös niille nuorille miehille joiden fyysiset tai psyykkiset edellytykset eivät ole parhaimmasta päästä. Heillekin tulee luoda sopiva palvelusmuoto. Näin toimittaessa paitsi varmistetaan laaja ja monipuolinen reservi sotilaallisten ja muiden kriisien varalta, myös ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan nuorten miesten fyysistä kuntoa ja mikä ehkä tärkeintä, vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta.

Puolustuksen materiaalistan valmiutta ei pidä laiminlyödä

Korkeaojan mukaan talvisota opetti, ettei puolustuksen materiaalista valmiutta pidä laiminlyödä. Kaikista tärkeintä on lopulta kuitenkin tahto ja valmius puolustaa maata kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Suomalaisten korkea maanpuolustustahto heijastuu yleisen asevelvollisuuden nauttimana suurena kannatuksena. Selvää on, että yleinen asevelvollisuus toisaalta myös ylläpitää korkeaa maanpuolustustahtoa, hän totesi.

Lue Juha Korkeaojan koko puhe TÄSTÄ

Kuva: Sirkka Ojala

Pirkanmaalaista voimaa, Reserviläisliiton ansioristi luovutettiin Pekka Saloselle, Pentti Pääkköselle, Jukka Tuomaalalle ja Sakari Nääjärvelle.

Maanpuolustusmitali numeroituna kultaisten miekkojen kera luovutettiin Raimo Ojalalle ja Tero Ahtee vastaanotti Sotavahinkosäätiön palkinnon.
Kuvassa myös liiton 3 varapuheenjohtaja ja Pirkanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Esko Raskila.

Kuva: Suvi Tuomanen, Reserviläisliitto

Sotilasarvoon: MAJURI

Horelli Kalle Jaakko Henrik Sastamala PIRKMALTSTO
Lindell Jari Kimmo Kangasala PIRKMALTSTO
Nurminen Jouko Markku Juhani Kangasala PIRKMALTSTO
Rautiainen Juha Olavi Valkeakoski PIRKMALTSTO
Turkki Jorma Johannes Tampere PIRKMALTSTO

Sotilasarvoon: KAPTEENI

Elovirta Riku Tapio Nokia PIRKMALTSTO
Heinämäki Kari Henrik Virrat PIRKMALTSTO
Joki Harri Kalevi Tampere PIRKMALTSTO
Lattunen Mauri Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Oula Juhani Kangasala PIRKMALTSTO
Poukkula Pekka Antero Valkeakoski PIRKMALTSTO
Pusa Jukka Ilmari Sastamala PIRKMALTSTO
Pääkkönen Rauno Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Ruokonen Mikko Kalervo Valkeakoski PIRKMALTSTO
Saarela Samuli Johannes Kangasala PIRKMALTSTO
Tiusanen Risto Ensio Nokia PIRKMALTSTO
Vehmaanperä Toivo Johannes Mänttä-Vilppula PIRKMALTSTO

Sotilasarvoon: TEKNIKKOKAPTEENI

Iisakkila Jyrki Tarmo Olavi Tampere PIRKMALTSTO
Korpinen Janne Adiel Kangasala PIRKMALTSTO

Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI

Arvio Antti Tapani Tampere PIRKMALTSTO
Haapala Simo Valtteri Mänttä-Vilppula PIRKMALTSTO
Hemminki Jari Juhani Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Honkala Toni Petteri Tampere PIRKMALTSTO
Hoppu Petri Juhana Vesilahti PIRKMALTSTO
Häkli Jouni Vilho Lempäälä PIRKMALTSTO
Härkki Olli Johannes Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Immonen Petri Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Isotalo Matti Veijo Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Ivalo Tapio Aleksi Pirkkala PIRKMALTSTO
Kantola Janne Tapio Lempäälä PIRKMALTSTO
Kauppila Mikko Antero Parkano PIRKMALTSTO
Keskuoja Markus Tapani Pirkkala PIRKMALTSTO
Kivi Vesa Matti Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Kokkola Aimo Lauri Johannes Pälkäne PIRKMALTSTO
Kutila Matti Heikki Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Lehtinen Miia Maria Kangasala PIRKMALTSTO
Leppänen Risto Akseli Tampere PIRKMALTSTO
Lesonen Tuomo Henrikki Tampere PIRKMALTSTO
Maaniemi Jaakko Joel Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Maijala Panu Petteri Kangasala PIRKMALTSTO
Niemi Panu Matias Sastamala PIRKMALTSTO
Pesonen Ismo Olavi Tampere PIRKMALTSTO
Pietikäinen Antti Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Pursio Saku Patrik Tampere PIRKMALTSTO
Sirola Niilo Torsten Tampere PIRKMALTSTO
Tikkala Joni Tapani Valkeakoski PIRKMALTSTO
Tuhkunen Timo Juhani Lempäälä PIRKMALTSTO
Viitala Tomi Juhani Ylöjärvi PIRKMALTSTO

Sotilasarvoon: LUUTNANTTI

Aimo Mikko Pekka Tampere PIRKMALTSTO
Airola Mika Olavi Tampere PIRKMALTSTO
Bergius Ilkka Veli Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Haaja Jouni Tapio Valkeakoski PIRKMALTSTO
Helke Lauri Tapio Ilmari Tampere PIRKMALTSTO
Hilpinen Mikko Sakari Tampere PIRKMALTSTO
Hoikkala Jari-Pekka Ludvig Valkeakoski PIRKMALTSTO
Häkkinen Tuomas Petteri Tampere PIRKMALTSTO
Ilmonen Mikko Antero Tampere PIRKMALTSTO
Isomäki Pekka Johannes Pirkkala PIRKMALTSTO
Järvinen Antti Ilmari Tampere PIRKMALTSTO
Kairtamo Juha Antero Nokia PIRKMALTSTO
Kauppila Antti Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Kautto Petri Tuomas Akaa PIRKMALTSTO
Kerkola Jarkko Lauri Tampere PIRKMALTSTO
Kerttula Matti Juho Tuomas Tampere PIRKMALTSTO
Koskiniemi Esko Tapio Raine Ikaalinen PIRKMALTSTO
Kujanpää Juha-Matti Antero Tampere PIRKMALTSTO
Kulmala Kalle Valtteri Tampere PIRKMALTSTO
Kurkinen Mari Johanna Pälkäne PIRKMALTSTO
Kutinlahti Lauri Juho Artturi Tampere PIRKMALTSTO
Kuusisto Lassi Antero Orivesi PIRKMALTSTO
Kärkkäinen Mikko Veikko Tapio Tampere PIRKMALTSTO
Köppä Simo Jaakko Sakari Tampere PIRKMALTSTO
Laalahti Antti Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Lintulahti Tapio Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Luoto Timo-Veikko Nokia PIRKMALTSTO
Luukkonen Arttu Pertti Olavi Tampere PIRKMALTSTO
Mattila Tommi Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Mielonen Mano Sakari Kristian Tampere PIRKMALTSTO
Mäkinen Pekka Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Niemi Mika Petteri Orivesi PIRKMALTSTO
Niskanen Joni Markus Kangasala PIRKMALTSTO
Närhi Kimmo Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Palovaara Pekka Tapani Tampere PIRKMALTSTO
Parikka Vesa Juha Antero Tampere PIRKMALTSTO
Paunila Sakari Oskari Nokia PIRKMALTSTO
Rantanen Petri Pekka Tapio Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Riikonen Aleksi Sakari Lempäälä PIRKMALTSTO
Riippa Samuel Petteri Tampere PIRKMALTSTO
Saarimaa Harri Tapani Sastamala PIRKMALTSTO
Salo Matti Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Salonen Petri Juhani Tampere PIRKMALTSTO
Salovaara Mika Kristian Ikaalinen PIRKMALTSTO
Savolainen Jarkko Sakari Tampere PIRKMALTSTO
Sipilä Mikko Petteri Tampere PIRKMALTSTO
Siuko Wille Wilho Heikki Tampere PIRKMALTSTO
Soimakallio Asko Henri Ilmari Tampere PIRKMALTSTO
Suvanto Jaakko Jalmari Tampere PIRKMALTSTO
Tiainen Juha Pekka Tampere PIRKMALTSTO
Tiirikainen Mikko Olavi Tampere PIRKMALTSTO
Timonen Paavo Juha Matias Helsinki PIRKMALTSTO
Toivo Sulevi Johannes Tampere PIRKMALTSTO
Torhola Mika Juhani Kangasala PIRKMALTSTO
Turunen Mikko Juhana Seponpoika Tampere PIRKMALTSTO
Valkeasuo Tuukka Kalervo Ylöjärvi PIRKMALTSTO
Valtee Mikko Petteri Pirkkala PIRKMALTSTO
Virta Lauri Tapani Tampere PIRKMALTSTO
Vuorinen Juha Tapani Lempäälä PIRKMALTSTO

Sotilasarvoon: VÄNRIKKI

Honkanen Jouni Antero Tampere PIRKMALTSTO
Perämaa Tero Johannes Tampere PIRKMALTSTO

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Kari Siiki on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat Pirkanmaalaiset 06.12.2009

Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI

Anttila Ari Tapani Urjala
Komulainen Ilpo Antero Tampere

Sotilasarvoon: VÄÄPELI

Höylänen Sami Johannes Pirkkala
Koskinen Harri Tapio Valkeakoski
Lahdensivu Mikko Tapani Tampere
Laine Aki Mika Juhani Sastamala
Lapinleimu Mikko Markus Kylmäkoski
Lehtinen Sakari Olavi Nokia
Mäkelä Ilkka Kalevi Punkalaidun
Tulonen Marjut Annikki Tampere
Virkkunen Ilkka Tapani Pirkkala
Willandt Timo-Pekka Tampere
Woivalin Ari-Juhani Kangasala

Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI

Alanko Jeroka Kalevi Pirkkala
Anttila Jaakko Pasi Mänttä-Vilppula
Blom Vesa Heikki Pirkkala
Haaramo Heikki Antero Nokia
Hakanen Mika Juhani Tampere
Harmaala Tero Antero Tampere
Heikkilä Matti Mika Olavi Sastamala
Häkkinen Oskari Mikael Tampere
Hänninen Jari Ilkka Samuli Kangasala
Jokinen Juha Tapani Tampere
Järvinen Jukka Tapio Tampere
Kaatiala Ilkka Antero Tampere
Kannisto Niko Valtteri Tampere
Koppanen Lasse Matias Tampere
Kotilahti Janne Kalevi Tampere
Kukkamäki Kalle Juhani Kangasala
Lammi Tuomas Mikael Tampere
Lassila Kari Antero Valkeakoski
Marikko Markku Tapani Nokia
Mielonen Marko Ilmari Tampere
Muuttoranta Tuomo Tapani Pirkkala
Mäkelä Lauri-Matti Tampere
Nummikoski Jari Pekka Tampere
Ojanperä Eero Kullervo Tampere
Palmgrén Pekka Kalevi Sastamala
Repo Matti Tauno Antero Tampere
Rutanen Antti Sakari Tampere
Salminen Matti Juhani Valkeakoski
Salonen Jari Markus Kangasala
Savolainen Jarkko Henrik Tampere
Silmunmaa Risto Kalervo Ylöjärvi
Tanskanen Teemu Petteri Valkeakoski
Teppo Janne Juhani Tampere
Vahtolammi Mika Juhani Tampere
Vesa Jyri Petteri Kangasala

Sotilasarvoon: KERSANTTI

Boman Hannu Pekka Ilmari Kangasala
Brander Jori Tapio Tampere
Diits Kim Albert Nokia
Eljaala Jarkko Kalevi Tampere
Haaparanta Mika Juhani Mänttä-Vilppula
Hakala Henri Tapani Tampere
Heikkilä Konsta Anselmi Tampere
Häkkinen Juho Henrik Tampere
Itkonen Jyrki Tapio Hämeenkyrö
Järvenpää Esko Tuomas Tampere
Kokkonen Petri Marko Tampere
Koskinen Tommi-Pekka Herman Tampere
Lammensalo Anssi Johannes Lempäälä
Lassila Antti Juhani Tampere
Lehto Jukka Toivo Tapani Sastamala
Leppänen Heikki Tapani Lempäälä
Mursunen Aki Petteri Mänttä-Vilppula
Mustajoki Jyri Simeoni Tampere
Mäkynen Petri Mikael Lempäälä
Männistö Asko Aulis Juhani Lempäälä
Nissilä Ville Juhani Tampere
Nylamo Klaus Juhani Tampere
Peltola Jani Pekka Tampere
Peltonen Jani Allan Tampere
Peltonen Mika Tapani Tampere
Pihlaja Ari Iisak Johannes Tampere
Piipponen Aki Samuel Tampere
Pitkäkoski Taisto Kalevi Juupajoki
Pohjola Hannu Paavo Tapani Tampere
Puranen Jari Pauli Tapani Tampere
Raitanen Aki Juhani Tampere
Ristimäki Ville Heikki Johannes Tampere
Rouhiainen Kimmo Juho Olavi Tampere
Siivola Jarkko Mikael Lempäälä
Sillanpää Aki Tapio Urjala
Siukola Kalle Samuli Helsinki
Tikkinen Jani Marko Olavi Ylöjärvi
Uitto Santtu Antero Mänttä-Vilppula
Vallaskangas Antti Juhani Tampere
Varjos Mikko Joukonpoika Pirkkala
Voutilainen Pasi Kalevi Lempäälä
Åby Esa Matti Pälkäne

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI

Alanko Ari Pekka Pirkkala
Alare Teemu Antero Ylöjärvi
Anttonen Tuomas Petteri Tampere
Borg Juha Pekka Einari Ylöjärvi
Glad Jouko Henrik Ylöjärvi
Haapasalmi Esa Mika Petteri Sastamala
Heimolinna Sasu Antero Tampere
Hokkanen Joni Pekka Sakari Mänttä-Vilppula
Honkanen Teemu Tapio Nokia
Jaakkola Pasi Antero Tampere
Järvinen Jani Altti Tampere
Järvinen Kimmo Kalevi Hämeenkyrö
Kaivosoja Jyri Jaakko Pietari Tampere
Katajisto Vesa Jaakko Tampere
Kauraharju Mika Juhani Parkano
Kaustio Veli-Matti Tampere
Kelkkasalo Mika Juhani Parkano
Koivula Pekka Antero Tampere
Konttinen Mika Sakari Tampere
Korkiakoski Jani Juhani Parkano
Koski Tomi Markus Kangasala
Koskinen Mika Tapani Akaa
Kujansivu Jenni Julia Ylöjärvi
Lehto Jani Mikael Nokia
Levijoki Kari Pekka Tampere
Mehtomaa Antti Juhani Ylöjärvi
Murtola Mika Juha Tapani Ylöjärvi
Nikitin Janne Elis Kristian Sastamala
Nisula Pasi Petri Antero Tampere
Nurmi Sami Philip Lempäälä
Rautalin Jouni Iisakki Pirkkala
Reinikka Pasi Heikki Pirkkala
Saarela Teemu Juhani Sastamala
Sallinen Jukka Tapani Kylmäkoski
Virtanen Mika Petri Pirkkala

Sotilasarvoon: KORPRAALI

Aaltonen Mikko Henrik Tampere
Fisher Thomas Daniel Sastamala
Haapasaari Antti Juhani Ylöjärvi
Haukioja Markus Jussi Samuli Orivesi
Heiska Mikko Vihtori Hämeenkyrö
Herckman Juha Petri Tampere
Huhtala Kari Johannes Hämeenkyrö
Jeffery Henrik Mikael Tampere
Jouhtimäki Pentti Olavi Tampere
Juurikivi Joel Tuomas Ensio Ylöjärvi
Jäminki Petri Kalervo Tampere
Järvinen Jukka Sakari Ylöjärvi
Järvinen Rène Olavi Valkeakoski
Kallonen Eero Martti Aleksi Mänttä-Vilppula
Kangasniemi Jukka Heikki Tampere
Karelahti Janne Valtteri Tampere
Kauppinen Pekka Juhani Tampere
Kimpanpää Jomi Juhani Tampere
Koivunen Jukka Johannes Tampere
Korhonen Vesa Tapani Ylöjärvi
Lampinen Tapio Juhani Ruovesi
Lehmus Jukka Pekka Tampere
Lintula Marko Juhani Tampere
Majanen Juha-Aulis Tampere
Mikkilä Osmo Tapani Ruovesi
Mäenpää Janne Juhani Tampere
Mäkelä Ville-Pekka Olavi Nokia
Mäntylä Harri Olavi Hämeenkyrö
Nauha Jarkko Matias Tampere
Nieminen Jarno Johannes Mänttä-Vilppula
Packalen Kari Reijo Juhani Ylöjärvi
Pohja Tauno Johannes Tampere
Rautanen Jorma Kalevi Pälkäne
Ristamäki Ilkka Tapani Tampere
Savolainen Aki Juhani Tampere
Taskinen Arto Matti Kullervo Lempäälä
Tiitinen Jukka Tapio Tampere
Uuttera Timo Juhani Mänttä-Vilppula
Vuorinen Jarkko Kristian Tampere
Vuorisalo Timo Tapio Tampere

Kisse Alho kantoi paraatissa Reservin Upseerien Naisten Perinneliiton lippua.

Kuvat: Sirkka Ojala

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen suoritti paraatijoukkojen katselmuksen Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajan kenraalimajuri Kari Siikin kanssa.

Kenttähartauden piti kenttärovasti Jukka Lehto.

Maanpuolustusnaisten liiton marssiosasto.

Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen lippulinna, joukossa Kisse Alho joka kantaa Reservin Upseerien Naisten Perinneliiton lippua.

Ohimarssin vastaanotti Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen seurassaan Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Höök sekä Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Taina.

Veteraanijärjestöjen lippulinna järjestäytymässä ohimarssiin.

Tykistöprikaatin osasto johtajanaan prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas.

Musiikista vastasi Panssarisoittokunta musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla.

Kenraali Ari Puheloisen puhe kokonaisuudessaan TÄSSÄ

Kuvat: Hannu Jokiluoma

Kenraalimajuri Raimo Jyväsjärven puhe TÄSSÄ

MarssillaTammelantorilta kohti Kalevankangasta, marssia johti Tampereen Reserviupseerien puheenjohtaja Jorma Suonio.

Seppeleenlaskutilaisuudessa puheen Isänmaalle piti kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi.

Seppeleen laskivat kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan edustajat Narvan marssin soidessa.

Kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi keskustelee veteraanien kanssa.

Ohimarssi Kalevan Puistotiellä.

Ohimarssin vastaanotti Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja, kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi mukanaan Tampereen kaupungin johdon sekä sotaveteraanien edustaja.

Leikkimielisen salokijotoksen voitti joukkue Jyllin Militia. Jaetulla 2. sijalle tulivat Huotarien joukkue ja Lavajärvi,  kolmanneksi sijoittui joukkue Autere.

Juhlan järjestävät yhteistyössä Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ry ja Hämeenkyrön Reservinaliupseerit ry.

Juhlakuvat Linnasta: Sirkka Ojala

Veikko Pentin juhlapuhe TÄSSÄ

Piirien ja Maanpuolustuksen tuen delegaatiossa oli rusaasti onnittelijoita.

Onnitteluvuorossa piirien toiminnanjohtaja Päivi Huotari, taustalla Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Hannu Jokinen. Onnitteluja vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Ari Paukkunen ja yhdistyksen sihteeri Pekka Hakala.

Kättelyjono oli todella pitkä...

Malja Isänmaalle, maljapuheen piti Juhani Ahola.

Juhlapuheen piti dosentti, yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Veikko Pentti.

Vieraat saivat nauttia maittavasta juhlaillallisesta.

Myös huomionosoituksia jaettiin ahkerille toimijoille.

Hämeenkyrön vuoden reserviläiseksi valittu Raimo Mäensivu on luonut Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerhon uudet upeat verkkosivut, kannattaa käydä katsomassa.

Juhlassa jaettiin myös Reserviläisliiton 6.12. myöntämiä huomionosoituksia. Liiton kultaisen ansiomitalin sai Raimo Vähäkotamäki Ikaalisista (keskellä) ja liiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin Henrikki Sillanpäälle Ikaalisiin (vas) ja Antti Koonille Hämeenkyröön.

Mitaleita olivat jakamassa Pirkanmaan Reserviläispiirin pj Esko Raskila ja Hämeenkyrön Reservinaliupseerien pj Juhani Ahola sekä Ikaalisten Reserviläisten pj Jussi Luomahaara.

Hämeenkyrön Reservinaliupseerit antoivat lahjaksi Marskin merkkejä, lahjaa luovuttamassa Ari Paukkuselle ja Pekka Hakalalle olivat puheenjohtaja Juhani Ahola ja Ari Lehtonen.

Ikaresin joukkue "Jyllin militia" suorittamassa vesistönylitys tehtävää, jossa piti arvoida kuinka leveä joki oli.

Jotoksen toisessa tehtävässä tuli tunnistaa eri maiden maastopukuja.

Lavajärveläisten joukkue suorittaa salonkijotoksen ammuntatehtävää...

Huotarien joukkue suorittamassa ammuntatehtävää.

Arvonta toi jännitystä iltaan...

Ismo Lehtola & Buenos orkesteri.

Vieraat tanssin pyörteissä...

TAMRUn toiminnanjohtaja Seppo Koivumäki järjesti jäsenille perinteisen Joulusaunan Siivikkalan majalla perjantaina 11.12.2009. Hyvät suhteet varuskuntaan antavat mahdollisuuden majan ja saunan käyttöön. Tilaisuudessa oli paikalla myös TAMRUn puheenjohtaja Jorma Suonio.

Glögin, saunan, kahvin ja laulutuokion lisäksi tilaisuuden tärkein osuus oli kunniakäynti ja hiljentyminen kaatuneitten Tamrulaisten muistomerkillä, jossa kenttärovasti Jukka Lehto piti puheen.Tänä vuonna kunniakäynti oli entistäkin merkittävämpi koska tuli kuluneeksi lähes päivälleen 70 vuotta siitä, kun ensimmäinen Tamrulainen vänr. Ossi Purasmaa (s.1913) kaatui Tolvajärvellä 10.12.1939. Jorma Kotisaari puhui tästä  hienolla tavalla lisäksi hän kertoi muistomerkin hankinnasta. Kun eri osapuolilta oli kysytty, paljonko heidän osuutensa, materiaali ja työ maksavat, oli jokaisen vastaus ollut, että kaikki on jo maksettu vuosina 39 - 44.

Tamrulaiset hiljentyivät kunnioittamaan kaatuneita upseeriveljiään.

Teksti ja kuva: Jorma Hautala

Tampereen Seudun Reserviläisnaiset ja Tampereen Reserviläiset viettivät 12. joulukuuta lumihiutaleiden hiljalleen leijuessa maahan joulutulitapahtumaa Messukylän vanhassa kivikirkossa jo toisena vuonna peräkkäin. Vanhan kivikirkon jouluisesta tunnelmasta saapui nauttimaan noin 60 henkeä Tampereelta ja lähiseudulta.

Messukylän kivikirkko on rakennettu jo 1500-luvun alussa ja se on Tampereen vanhin rakennus. Kirkossa ei ole lämmitystä, joten siellä järjestetään talvisaikaan ainoastaan jouluyön messu.

Tapahtuman aluksi Tampereen Seudun Reserviläisnaisten puheenjohtaja Sirkku Kirves-Lassila toivotti osallistujat tervetulleiksi.
Tämän jälkeen Messukylän seurakuntapastori Juha Klaavu piti koskettavan jouluhartauden, joka alkoi jouluevankeliumin sanoin. Puheessaan hän kehotti meitä pysähtymään kiireemme keskellä ja miettimään mikä meille on tärkeintä elämässä ja muistamaan paremmin myös läheisemme arjen monista velvollisuuksista huolimatta.

Pastori Juha Klaavu puhui koskettavasti joulusta toivon juhlana.

Kauneimmat jolulaulut raikuivat ja arkihuolet heitettiin nurkkaan tutun joululaulun sanoin vanhan kivikirkon urkujen säestyksellä. Urkuja soitti kanttori Anna-Julia Peippo.

Kuuma glögi lämmitti jos varpaita alkoi paleltaa kirkon penkissä istuessa. Kirkon pihamaalla glögiä ja pipareita olivat jakamassa Tampereen Seudun Reserviläisnaiset. Kuvassa glögiä jakamassa Kirsi Murtomäki ja Sirkku Kirves-Lassila piparijakelijana Hannele Heino.

Tapahtumasta jäi levollinen ja hyvä jouluinen mieli.

Kuvat: Sirkka ja Raimo Ojala
Teksti: Sirkka Ojala

Myös vapaaehtoisten koulutustapahtumien järjestäjät ja kouluttajat saivat Sepon kiitokset. Kouluttajat ja toimijat ovat onnistuneet vuoden aikana erinomaisesti. Seppo pahoitteli että tämänvuotiseen vuosipäivään voitiin kutsua aivan liian vähän aktiivisia toimijoita, johtuen MPK:n taloudellisesta tilanteesta.

MPK:n Pirkanmaan maanpuolustuspiirin koulutussihteeri Irja Raitamaa sai hopeisen ansiomitalin. Mitalia luovuttamassa piiripäällikkö Seppo Korkeila ja Koulutusosaston päällikkö Mikko Turunen.

Pirkanmaan Maanpuolustuspiirin palkitut toimijat: Hopeinen ansiomitali Irja Raitamaa, Rautaiset ansiomitalit Pertti Luoma, Jukka Tuomaala, Vesa Yli-Hongisto ja Aarre Salmi.

Lisäksi kuvasta puuttuvat estyneenä olleet Rautaisen ansiomitalin saaneet Timo Roivainen, Jyripekka Hiltunen ja Miikka Raninen.

Pirkanmaan maanpuolustuspiirin vuoden 2009 kouluttaja on Ilpo Komulainen joka on pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti toiminut ase-ja ammuntakurssien sekä kilpailujen johtajana. Ilpo on KOTU:n ase-ja ampumakoulutuksen vastuuvetäjä, ja hän on toimillaan muodostanut piirin osaavan ja monilukuisen alan kouluttajakunnan. Ilpolle luovutettiin kiitoksena MPK:n plaketti puualustalla.

Ilpo Komulainen on Pirkanmaan maanpuolustuspiirin vuoden kouluttaja.

Seppo kertoi myös laajasta yhteishankkeesta ampumakorttikoulutuksesta, jonka yhteydessä ovat yhteistoimin kaikki ampumaurheilua harrastavat tai sitä kouluttavat tahot suunnitelleet näyttöihin perustuvia ja viranomaisten vaateet huomioivia koulutustapahtumia kansalaisten ampumaurheilutietämyksen ja osaamisen parantamiseksi sekä toteamiseksi. Alan ensimmäinen ampumakorttikoulutus toteutui Keski-Suomen maanpuolustuspiirissä ja siihen osallistuivat pirkanmaalta: Pertti Luoma, Ilpo Komulainen, Matti Hartikainen ja Marko Hietakorpi. He saivat Pirkanmaan ensimmäiset ampumakortit.
Pirkanmaalla vastaava koulutus järjestetään Hallissa keväällä 2010 Pertti Luoman johdolla.

Ravintola Valtikassa oli kotoisa tunnelma ja ruokailun ja kahvin lomassa keskusteltiin vilkkaasti maanpuolustuspiirin asioista.

evl Terho Mustonen toi puheevuorossaan esiin että pirkanmaan maanpuolustuspiiri on onnistunut vuoden aikana erinomaisen hyvin PV:n sille asettamissa koulutustavoitteissa Pirkanmaan Maakuntakomppanian koulutuksen osalta. Lisäksi vuoden aikana on saatu kehitettyä yhteistyössä hyvä koulutusmalli jota voidaan myös jatkossa käyttää.

Ylä-Pirkanmaan seutuosaston päällikkö Tapani Huhtala vastaanotti MPK:n plaketin puualustalla ja ensi vuoden alusta osaston päällikön tehtäviin astuva Seppo Haverinen sain matkalukemiseksi MPK:n viime vuonna ilmestyneen historiikkikirjan.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Alussa pöydissä oli vielä tilaa.

Yhtenäinen puheensorina täytti huoneen. Ystävät tapasivat toisiaan ja vaihdettiin kuulumiset. Sorinan keskeltä korvaan erottuivat usein sanat HYVÄÄ JOULUA. Tämän paremmin ei voisi arkisen kiireen keskeltä Joulun viettoon rauhoittuakaan, kun toivotus tulee hyvän ja läheisen ystävän sydämestä ja lämpimänä käden pudistuksena. Emme unohtaneet sitäkään, miten erilaisissa oloissa Joulua vietettiin 70 vuotta sitten.

Erkki Aaltonen kertoo, miten tärkeä osa reserviläisjärjestöjen ja -kerhojen toiminnassa on niiden naisosastoilla.

Vappu Eskola ja Eira Laalahti ovat edelleen aktiivisia naisosaston jäseniä.

Teksti ja kuvat: Jorma Hautala

Ratsastuksen järjestivät yhteistyössä Hämeen Eskadroona ja Kangasalan Reserviupseerikerho.

Kangasalan Suojeluskunta järjesti 1930-luvulla Tapaninpäivänä ratsastustapahtuman, jossa esiteltiin kangasalalaisille Kangasalan Suojeluskunnan ratsuosaston toimintaa. Tapaninpäivän ratsastusperinne on elvytetty Kangasalan Suojeluskunnan perinneratsuosaston voimin. Ratsuosasto on järjestäytynyt huomioikäyntiä varten Kangasalan suojeluskuntatalon muistokivelle. Muistokivellä puheen piti kapteeni Hannu Wirola.

Entisellä Kangasalan Suojeluskunnan tallilla muisteloita ratsuväestä kertoi entinen suojeluskuntalainen, talvi- ja jatkosodan veteraani Pentti Antila. Ratsusosaston johtajana toimi yliluutnantti Janne Kurkinen.

Teksti: Timo Keskinen
Kuvat: Ville Keskinen

Päivä alkoi jo ennen aamunsarastusta pakkasen paukkuessa Suomen Kasarmin pihalla, jossa kenraalimajuri Kari Siiki luovutti läänin komentajuuden komentajien vaihtokatselmuksessa kenraalimajuri Juhani Kääriäiselle.

Katselmukseen osallistuvat Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan ohella sotilasläänin joukko-osastojen komentajat sekä lippuvartiot. Katselmusjoukkoja komensi Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan esikuntapäällikkö eversti Timo Aikasalo.

Kenraalimajuri Kari Siiki siirtyy reserviin.

Kenraalimajuri Kääriäinen siirtyi tehtävään puolustusvoimien logistiikkapäällikön tehtävästä pääesikunnasta. Hän on aikaisemmin toiminut mm puolustusvoimien apulaishuoltopäällikkönä ja pioneeritarkastajana pääesikunnassa, Kymen Sotilasläänin komentajana ja osastopäällikkönä KFOR-operaatiossa Kosovossa.



Kutsuvieraita ja esikunnan henkilöstöä.

Liput poistuvat

Upseerikerhon juhlasalissa paljastettiin Kenraalimajuri Kari Siikin muotokuva, jonka on maalannut lammilainen kuvataiteilija Eero Pöyhtäri. Kari ja Marja Siiki sekä kutsuvieraita.

Kenraalimajuri Kari Siiki sain lahjaksi myös pienoismuotokuvan kotiseinälleen.

Taiteilija Pöyhtäri maalasi muotokuvan lähes kokonaan ottamiensa valokuvien pohjalta ja Kenraalimajuri Kari Siiki näki muotokuvansa ensimmäisen kerran vasta paljastustilaisuudessa.

Uutta komentajaa kättelemässä Reserviläispiirin puheenjohtaja Esko Raskila.

Vieraitaan vastaanottamassa Kari ja Marja Siiki sekä Juhani ja Anne-Maria Kääriäinen. Kättelemässä Vappu Eskola ja Matti Ponsi.

Pasi ja Kisse Alho kättelevät kenraalimajuri Kari Siikiä.

Pirkanmaalaisista odottavat kättelyvuoroaan mm. Kirsi Murtomäki, Niina Laakso, Piritta Laurila ja Marja Hirvonen.

Elina ja Ari Paukkunen Hämeenkyröstä ja Leena ja Hannu Jokiluoma sekä Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen.

Seppo ja Antti Laalahti,  Ulla Myllärniemi ja Juha Moijanen Tampereelta sekä Raimo Ojala Ikaalisista.

Uutta komentajaa kättelemässä MPK:n Pirkanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Seppo Korkeila vaimoineen.

Komentajat

Konserttiyleisöä

Konsertti koostui molempien komentajien lempikappaleista. Panssarisoittokuntaa johti musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.

Päivän ohjelma jatkui Panssarisoittokunnan konsertilla ja juhlavastaanotolla Verkatehtaalla. Konserttiin ja juhlavastaanotolle osallistui yli 600 kutsuvierasta pirkanmaalaisia oli myös runsaasti paikalla tervehtimässä uutta komentajaa ja toivottamassa Kenraalimajuri Kari Siikille antoisia eläkepäiviä.

Kauniit herkkupöydän koristeet...

ja antimet.

Eira ja Antti Laalahti ja Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen vaihtavat kuulumisia ennen kotimatkaa.

Teksti: Sirkka Ojala
Kuvat: Sirkka ja Raimo Ojala

Tykistöprikaatin tarkastus

Komentaja Ari Puheloinen suoritti tarkastuksen Tykistöprikaatissa 14.tammikuuta.
Hän totesi, että Tykistöprikaatissa asiat ovat hyvin ja koulutus on monipuolista. Lisäksi Prikaati täyttää myös laatuvaatimukset myönnettiinhän varuskunnalle syksyllä 2009 ISO 14 001 Ympäristösertifikaatti.

Tarkastuksessa ei ole tarkoitus antaa arvosanoja vaan lähinnä tutustua varuskuntiin, niiden toimintoihin ja henkilöstöön ja saada näin kuva siitä miten asiat kentällä ovat totesi kenraali Puheloinen.

Päivän ohjelma oli tiivis

Päivän aikana kenraali Ari Puheloinen tutustui mm. Varuskunnan infrastruktuuriin ja toimipisteisiin, raketinheittimen ja tykistön järjestelmähalliin, lentotiedustelujärjestelmiin, Tykistökouluun ja Koeampumalaitokseen missä hänelle esiteltiin mm. koeammuntaa Amos järjestelmällä. Lisäksi komentaja tapasi prikaatin koko henkilöstön, median edustajia ja prikaatissa palvelevia varusmiehiä.

Tykistöprikaatissa komentaja vieraili ensimmäisen kerran Puolustusvoimain komentajan ominaisuudessa. Muuten Niinisalo on kenraalille ennestään tuttu ja Pohjankankaan ampuma-alue oli tullut hänelle tutuksi jo Panssariprikaatin ajoilta jolloin kenraali on palellut siellä usein. Hän pitääkin Pohjankangasta erittäin merkittävänä harjoitusalueena.  Puolustusvoimien piirissä oltaisiin myös kiinnostuneita alueen laajentamisesta mikäli paikalliset maanomistajat myisivät maitaan.

Tarkastuskierroksellaan kenraali Ari Puheloinen tutustui mm. toimintaan tykistön järjestelmähallilla.

Alikersantti Joonas Grönroos huoltamassa tykkiä.

Kapteeni Petri Haataja esitteli kenraali Ari Puheloiselle tykistön kalustoa, Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunnan edustaja esikuntapäällikkö eversti Timo Aikasalo ja eversti Markku Myllykangas kuuntelivat myös esittelyä.

Puolustusvoimien tulevasuuden näkymät

Kysymykseen Puolustusvoimien tulevaisuudesta komentaja Puheloinen vastasi, että Puolustusvoimat kulkee valtioneuvoston vuonna 2009 antaman turvallisuus- puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti ainakin vielä muutaman vuoden. Siihen millaiset puolustusvoimat Suomessa on vuoden 2015 jälkeen Puheloinen ei ottanut tarkemmin kantaa. Määrärahoihin on kuitenkin tulossa mahdollisesti 2 % lisäys vuoden 2011 alusta alkaen. Tämä korotus käytetään kattamaan puolustusalan kustannusten nousua.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Näinkin leppoisasti voi talvitaidoilla yöpyä. Antero Uurtamo (vas) esittelee "majoitettaan" kurssikaverille.

Kurssilla harjoiteltiin talviolosuhteissa toimimisen perusteita. Kurssilaiset majoittuivat koko kurssin ajan laavuissa. Myös ensikertalaiset yöpyivät rohkeasti omissa majoitteissaan eikä varalla olleelle puolijoukkueteltalle ollut käyttöä. Teltan pystyttäminen jäi siis ainoastaan vanhan kertaukseksi. Seuraava mahdollisuus talvikokemusten kartuttamiseen on maastotoimikunnan järjestämällä talviyönkoukkauksella Jämillä 13.-14.2.

Nuotion virittelyä kireässä pakkassäässä.

Kurssin johtaja ja selviytymismakkarat.

Teksti: Jussi Luomahaara
Kuvat: Tero Ahtee

Kuvat koukkaukselta: Jussi Luomahaara, Ari Paukkunen ja Sirkka Ojala.

Jotoksen lähtö ja maali olivat Jämin hiihtotunnelilla.

Lauantaina hiihdettiin.

Ruokailua maastossa.

Ammuntarasti

Iltanuotion lämmössä.

Ylöjärveläisten partio saapumassa hiihtotunnelille Petri Hautakangaan johdolla.

Jussi Luomahaara antaa ohjeita Ylöjärven partiolle seuraavaa rastia varten.

Tauko ennen päivän viimeisiä rasteja.

Kohti Jämin näkötornia.

Jämin näkötornilla oli rasti jolla piti määrittää tykistön maalipiste.

Rasti jolla oli tehtävänä oli ottaa kiinni vaarallinen henkilö.

Näkötornista oli upean talviset näkymät kauniina sunnuntaipäivänä.

Valapäivä alkoi jo aamulla klo 10 Kankaanpään sankaripatsaalla jossa pidettiin sotilasvakuutuksenantototilaisuus ja laskettiin seppele sankarimuistomerkille. Sotilasvakuutuksen suoritti 34 alokasta.

Aamulla laskettiin seppele sankarimuistomerkille.

Valakaavan esilukijana toimi Kauko Juhantalo, vierellään kunniavieras 94- vuotias talvisodan veteraani Kauko Nikula.

Veteraaneja ja muita kutsuvieraita.

Valatilaisuus järjestettiin Kankaanpään torilla jonne kokoontui noin 3500 varusmiesten omaista ja muuta vierasta. Valakaavan esilukijana toimi Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Juhantalo vierellään talvisodan veteraani Kauko Nikula. valatilaisuuden jälkeen nähtiin vielä näyttävä ohimarssi halki Kankaanpään keskustan.

Prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas tarkastaa joukot.

Alokkaat vannovat sotilasvalan.

Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas nimittää alokkaat tykkimiehiksi.

Uudet tykkimiehet marssivat torilta kohti ohimarssin lähtöpaikkaa.

Tykistöprikaatin uusien tykkimiesten moottoroitu ohimarssi.

Ohimarssin vastaanottivat talvisodan veteraani Kauko Nikula, Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Juhantalo.

Valapäivä jatkui Tykistöprikaatissa jossa ohjelmassa oli mm. kalustoesittely.

Myös sotilaspoliisitoimintaa esiteltiin...

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala PV

Tiistaina 2.3.2010 lentomestari Urho Heiskalan 70-vuotiskuolinpäivänä teki muistomerkille kunniakäynnin ja laskivat seppeleet Ilmavoimat sekä Tampereen Ilmasilta, Satakunnan Lennoston Kilta ja Lentovarikon Kilta. Seppeleen laskijat vasemmalta kenr ltn H. Lyytinen, ev ltn J. Uhari, insmaj P. Kaski, ev ltn M. Antikainen, ins L. Väisänen, ev ltn A. Liusvaara ja tekn kapt A. Saramäki.

Lentomestari Urho Heiskala oli erittäin pidetty, taitava ja arvostettu lentäjä. Hänet oli palkittu monin eri huomionosoituksin kotimaassa ja ulkomailla. Hän oli myös ihmisenä miellyttävä ja luonteeltaan toiset ihmiset huomioon ottava. Hän tuli ympäri maata kansan keskuudessa hyvin tunnetuksi suosittujen yleisölennätysten myötä.

Fokker D XXI. Kuva on Ilmailumuseoyhdistyksen julkaisemasta vuoden 2010 seinäkalenterista Muistojen Siivet 2010. Kalenterin kuvat ovat: Keski-Suomen Ilmailumuseosta.

Seppeleenlaskijat valmiina.

Muistomerkki sisältää laatan ja FR-84:n potkurin lavan.

Muistolaatta luonnon kivessä.

Jäälyhty muistoa kunnioittamassa.

Muistotilaisuus Amurin Helmessä.

Seppeleet

Teksti ja kuvat: Jorma Hautala

Kuvat: Jaakko Lampimäki

Kerhon puheenjohtaja majuri Jari Lindell toivottaa juhlavieraat tervetulleiksi Marskin saliin.

Juhlapuheen piti Reserviupseeriliiton puheenjohtaja kapteeni Mika Hannula.

Puolustusvoimien tervehdyksen toi everstiluutnatti Terho Mustonen.

Juhlayleisöä

Juhlassa esiintyi Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi Heikki Mikkola.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

MPK:n Pirkanmaan Maanpuolustuspiiri oli nyt kolmatta kertaa mukana komppanian harjoituksen järjestelyissä ja kouluttajana. Järjestelyihin osallistui kaikkiaan noin kuusikymmentä MPK:n aktiivia joiden joukossa oli tällä kertaa myös yhdeksän Varsinais-Suomen piirin toimijaa, jotka osallistuivat kahden päivän ajan huollon tukitehtäviin pirkanmaalaisten rinnalla.

Harjoitus huipentui Valliston AKE kylässä sunnuntai aamuna käytyihin taisteluihin. Harjoituksen aikana komppania käytti KASI-simulaattoria joka oli osalle uusi kokemus, mutta osoittautui viikonlopun aikana mukavaksi tuttavuudeksi ja tehokkaaksi kouluttajaksi.

Harjoitukseen osallistunut ykkösjoukkueen varajohtaja kers Ari Jalokinos kertoi KASI-järjestelmän kokemuksistaan seuraavaa: "Liivit puhelivat selvällä suomella, ja niiden informatiivisuus yllätti positiivisesti. Lääkintämiehiä ajatellen oli hienoa että vamman vaikeusaste selviää sen sijainnin lisäksi.  Epäsuoran tulen ilmoitukset aiheuttivat maastoutumisia pakottaen oikeansuuntaiseen toimintaan. Loistava tapa ehdollistaa taistelijaa reagoimaan taistelukentän ääniin."

Valliston Ake kylä aikaisin sunnuntai aamuna.

Koordinaatteja annetaan tulenjohtoasemassa.

Haavoittunutta kuljetetaan lääkintätelttaan.

Taistelussa haavoittunutta elvytetään lääkintäteltassa.

Ampumatuloksia tutkittiin 300 m radalla lauantaina.

Suuntimista käsisuuntakehää käyttäen.

Erotuomari palauttaa KASI-taistelijan takaisin "henkiin".

Sinkopartio työssään...

Ensiapua saanut taistelija...

evl Terho Mustonen saa tietoja tilanteesta tulenjohtopaikalla.

Pesänviriä ensiaputeltan kamiinaan...

Odottelua...

Tiedustelupartio liikkeellä.

Tähystäjä

Väijytys

Lääkintämies elvyttää KASI-taistelijaa lauantaina.

Aseiden puhdistusta sunnuntaina Hornihallilla.

Talous-Au ylikersantti Nymanin soppatykiltä sai hyvää pannukahvia ja vatsantäytettä koko harjoituksen ajan.

Kapt Timo Hesso Varsinas-Suomalaisten seurassa kahvitauolla.

Varsinais-Suomalaiset MPK:n toimijat hoitivat aseiden palautusta sunnuntaina.

Huolto toimii, varusteiden palautusta sunnuntaina.

Komppanian varustaminen perjantaina oli melkoinen urakka huollolle.

Seppo Samppala ja Risto Vatanen kirjasivat tehokkaasti komppanian ulos sunnuntaina.

Lääkintäryhmän jäsenet saivat runsaasti hyvää kokemusta harjoituksessa ja taidot kehittyivät taas ison harppauksen KASI-järjestelmän ansiosta.

Lisää kuvia löydät picasa albumista TÄSTÄ

Sastamalan Reserviupseerit ja Vammalan Reserviläiset järjestivät Pirkanmaan Maanpuolustusjuhlan torstaina 25.3.2010. Tulijat johdateltiin ensin hyvään ja runsaaseen kahvipöytään, jonka Vammalan Seudun Maanpuolustusnaiset olivat meille järjestäneet.

Teksti: Jorma Hautala
Kuvat: Sirkka Ojala

Piirien väkeä kahvittelemassa.

Ennen juhlaa saatiin myös tutustua Vammalalaisten kokoamaan perinnenäyttelyyn jossa oli esillä mm. sota-ajan lehtileikkeitä ja puhdetöitä.

Juhlallisen tilaisuuden juonsi sotmest Pekka Salonen. Tilaisuus alkoi hienoimmalla mahdollisella tavalla, kun Panssarisoittokunta soitti apulaiskapellimestari kapt Vesa Perälän johdolla Jääkärimarssin.

Jari Rankinen

Sastamalan Reserviupseerien puheenjohtaja ylil Jari Rankinen toivotti vieraat tervetulleeksi. Hänen puheensa aiheena olivat keskustelut veteraanien kanssa ja niissä esille tulleet asiat. Niitä olivat: Teimme velvollisuutemme, kaveria ei jätetä, veteraanien perintönä vapaa isiemme maa, perinteisten arvojen kunnioitus, nykyiseen verrattuna kävimme sivistynyttä sotaa, Jumala auttoi meitä, tulee kuunnella omantuntomme ääntä.

Kaupungin ja koulun esitteli sujuvasti rehtori ja kaupungin hallituksen puheenjohtaja ltn Jari Andersson. Hän mainitsi mm, että koulussa on otettu tiukka ote kiusaamiseen ja siellä noudatetaan menestyksellisesti Sylvi Kekkonen ohjetta: "Rajoja ja rakkautta".

Jari Andersson

Panssarisoittokunta puhalsi komeasti Suomen ratsuväen marssin 30-vuotisessa sodassa.

Kommodori Pertti Inkinen

Näin tärkeään tilaisuuteen oli juhlapuhujaksi tullut oman kylän poika alkujaan tyrvääläinen Kommodori Pertti Inkinen. Puheessaan hän mainitsi, että vaikka talvisota päättyi tappioon, säilytimme itsenäisyytemme. Menetimme 26000 kaatuneina ja 46000 haavoittui. Luovutimme 10 % pinta-alastamme ja karjalaisen väestön osan elämäntyö oli jätettävä ja heidän elämä muuttui lopullisesti. Koimme, että läntinen maailma oli meidät hylännyt. Tämä vaikuttaa vieläkin EU- ja NATO-suhteisiimme.

Moskovan rauha tehtiin kovassa kiireessä, koska Neuvostoliitto ei suostunut aselepoon neuvottelujen ajaksi. Rauhanteon jälkeenkin painostus jatkui voimakkaana. Se oli rauha vailla oikeusturvaa. Hän kertoi Paasikiven maininneen, että Krelm ei ole kihlakunnanoikeus. Rauhan ehtoja ei noudatettu mm rajaa muutettiin Enson tehtaiden kohdalla, arkistot mukaan lukien Viipurin maakunta arkisto jäivät. Omaisuutta piti palauttaa luovutetulle alueelle, kalastajien veneet, tehtaille piti ostaa varaosat, 75 veturia, 120 henkilövaunua ja 1800 tavaravaunua piti antaa talvisodan jälkeen ohi rauhansopimuksen.

Suomalaisille upseereille varattu teloitus ja haudat täyttivät kuitenkin 22000 puolalaisesta upseerista.

Maanpuolustusjuhlan yleisöä.

Mauri Ryömä perusti Neuvostoliitto-Suomi rauhan seuran, joka kuitenkin lakkautettiin joulukuussa 1940. Lakkauttaminen ei ollut Stalinin mieleen. Vuosina 1940-41 oli yli 200 rajaloukkausta. Neuvostoliiton SP-2 pommikoneet ampuivat 14.6.1940 Aeron Kaleva matkustajakoneen alas Viron rannikon edustalla Kerin majakkasaaren luona. Silloin tilanne oli sellainen, että siitä ei tehty edes protestia.

Inkinen piti tärkeänä reserviläisarmeijaa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Ruotsi on supistanut armeijaa ja on siirtymässä palkka-armeijaan ja kansainvälisiin tehtäviin. Toivottavasti Suomi ei seuraa.

Venäjällä on ollut lähiaikoina kaksi isoa sotaharjoitusta Laatokalla ja Suomenlahdella. Päämääränä oli öljykuljetusten ja kaasuputken suojaus. Venäjällä on kasvava taloudellinen riippuvuus lännestä. Jokaisella reserviläisellä ja vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on tärkeä osuus maamme puolustuksessa.

Pirkanmaan Reserviläispiiri huomioi Liiton mitaleilla MPK:n Pirkanmaan maanpuolustuspiirin Piiripäällikkö Seppo Korkeilan (res kam) Hämeen Sotilasläänistä Sini Elomaan (res ham) ja Reserviläispiirin standaarilla Jaakko Lampimäen.

Pirkan Viestin vuoden avustajaksi 2009 nimettiin Jorma Hautala, joka on tehnyt mm. mielenkiintoisia matkareporttaaseja Pirkan Viestin verkkosivustolle. Kunniakirjaa Jormalle luovuttamassa Pirkanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Hannu Jokinen ja Pirkanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Esko Raskila.

Maanpuolustusnaisten Liiton standardilla palkittiin Taina Heimonen (ei paikalla), Marja Hirvonen, Piritta Laurila ja Niina Laakso. Maanpuolustusnaisten Liiton plaketti luovutettiin Helinä Löfroosille.

Palkitsemiset jakoi MNL Pirkanmaan Piirin puheenjohtaja Inkeri-Haarla Kettunen apunaan Vammalan Seudun Maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Marja Koukku.

Pirkanmaan Reserviupseeripiirin kultaisella ansiomitalilla palkittiin kapt Jarmo Talasrinne (ei paikalla) ja ylil Juha-Matti Ritakallio palkittiin RU-piirin Vuoden
upseeri 2009 tittelillä ja hänelle ojennettiin puukko ja kunniakirja, palkitsijoina piirin puheenjohtaja ylil Hannu Jokinen ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
maj Jari Lindell.

Terho Ahtee vastaanotti Reserviläisurheiluliiton kultaisen ansiomitalin. Mitalia luovuttamassa Esko Raskila, Piirien Toiminnanjohtaja Päivi Huotari ja Pekka Salonen.

Pirkanmaan Reserviläispiirin vuoden 2009 Reserviläinen on Tampereen Reserviläisten puheenjohtaja Juha Moijanen.

Vammalan Reserviläiset palkitsi kultaisella ansiomitallilla kers Mauri Ylikosken. Hopeisella ansiomitallilla  kapt Esko Mäkipään, vääp Terho Seuralan ja ylik Jarno Leivon (ei paikalla). Pronssisella ansiomitallilla palkittiin korp Mika Saarela.

Kevätkokouksessaan Reserviläispiiri palkitsi vuoden 2009 toimijansa
(kuva, Raimo Ojala)

Piirin Reserviläinen           ylik Juha Moijanen Tampere
Ampuja                        korpr Mika Salovaara Äetsän Reserviläiset, Sastamala Kiikka
SRA-ampuja                   ylik Matti Heikkilä Sastamala
Kouluttaja                      kers Olli Leimu Sastamala
Jotostelija                      kers Pertti Kirmo Ylöjärvi
Tiedottaja                            Sirkka Ojala Ikaalinen
Jäsenhankkija                 ylik Tuomo Herrala Parkano
Vuoden nuori reserviläinen ylik Henrikki Sillanpää Ikaalinen

sekä vuoden 2008 nuori reserviläinen korpr Tomi Viikari

Komea upseerikolmikko.

Juhlava tilaisuus päätettiin komeasti Panssarisoittokunnan säestyksellä yleisön seisomaan nousten yhteisesti laulamaan Sillanpään marssilauluun. Hyvin järjestetystä ja onnistuneesta tilaisuudesta jäi hyvä mieli. Näin hyvään tilaisuuteen olisi toivonut ja mahtunut enemmänkin osanottajia. He, jotka eivät tulleet, menettivät paljon.

Juhlan päätteeksi Piirien puheenjohtajat luovuttivat Kiitoksena hyvästä juhlapuheesta kommodori Pertti Inkiselle ajankohtaista kirjallisuutta.

Panssarisoittokuntaa johti apulaiskapellimestari kapt Vesa Perälä.

RK-7 ammmunta.

Osalla kurssille osallistuneista reserviläisistä armeijasta oli kulunut vasta muutama vuosi, mutta mukana oli myös harmaapartaisia jermuja.

Vaikka osalla edellisestä ammuntakerrasta oli kulunut jo toistakymmentä vuotta, olivat aseenkäsittelytaidot yhä hyvässä muistissa ja ammunnoissa saatiin hyviä tuloksia. RK-7 ammunnassa, jossa ammutaan nopeita laukauksia kääntyviin tauluihin, saavutettiin jopa täysiä pisteitä (18/18 osumaa).

Koleasta kevätsäästä huolimatta henki kurssilla oli hyvä. Lauantainen
sotilaskotiauton vierailu nosti tyytyväisiä hymyjä munkkikahveista
nauttineiden reserviläisten huulille. Pirkkalan lennoston tuella
järjestetty kurssi oli antoisa ja toivottavasti se järjestetään myös
tulevana vuonna.

Tulokset

RK - lukko irrota ja kiinnitä
Riku Heikkilä 21,88 s

RK-2 300 m (max 100)
Timo Miettinen 80
Arvi Heikkilä 76
Toni Rakennus 71

RK-7 (max 18 osumaa)
Toni Rakennus 18
Arvi Heikkilä 18
Markus Neejärvi 18
Jari Kandell 18

Pistooliammunta 1 (max 100)
Markus Neejärvi 89
Arvi Heikkilä 84
Jari Kandell 84

Teksti ja kuva: Piia Keitaanniemi

Kuvat: Martti Jaatinen ja Ari Paukkunen

Lipunnosto ennen lähtöä Nokian reserviläisten majalla.

Voitto tuli kotiin Maastotoimikunnan miehille Tero Ahteelle ja Matti Huttuselle.

Tuhtia makkaraa, joka kelpasi hyvin Tuomo Katajaiselle.

Aamupalalla  Minna ja Olli Leimu Sastamalasta Haddo-koiran kanssa.

Kangasalan Seppo Kaisko oli mukana jo kymmenettä kertaa Kevätyön koukkauksella.

Nokian reserviupseerien Ari Hanttu tarkasti ilmapistooliammunnan tulosta.

Majoitteena Vihe-laavu jossa nukkui sikeästi.

Järjestäjät olivat tuoneet maastoon erinomaisen aamupalayllätyksen. (mustaamakkaraa ja kahvia).

Kompassia etsin mutta "vesivaaka" löytyi! toteaa Ari Paukkunen.Kuva: Petri Hautakangas.

Kilpailun tulokset tässä

Kangasalla tilaisuus oi perinteisen juhlava ja seppeleitä laskettiin useita.

Kuvat: Jorma Laakso ja Pertti Soininen

Kangasalan maanpuolustus ja veteraanijärjestöt kunnioittivat kaatuneita sankarivainajia laskemalla seppeleensä sankarihaudalle.

Etualalla kapteeni Eero Nurmi ja ylikersantti Raimo Koivisto, keskellä kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen, kersantti Jorma Laakso ja majuri Jari Lindell. Seuraavina Sotainvalidien lipulla Veikko Tuominen, Aarne Kähkönen ja Veikko Virtanen ja  Sotaveteraanien lipulla Onni Koski.

Sankarivainajien muistoa kunnioittaen, poisnukkuneita sotiemme veteraaneja muistaen. Reserviupseerikerhon ja Reserviläisyhdistyksen yhteisen seppeleen laskivat puheenjohtajat maj Jari Lindell ja kers Jorma Laakso, tilaisuuden ohjasi ylil Ilkka Pikkola

Tilaisuudessa puhui Kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen. Kunniavartiossa vasemmalta vänr Jussi Muranen, ltn Lauri Wirola, ltn Mikko Ritakallio, vänr Hannu Ylistalo, sotmest Lauri Harmainen ja korpr Väinö Hiltunen.

Ikaalisissa lähes jokaisella talvisodan sankarivainajan haudalla oli kunniavartija.

Kuvat: Sirkka Ojala

Kunniavartiossa ennen jumalanpalveluksen alkamista olivat Reserviupseerikerhosta Ylil Petri Hukki ja kapt Timo Vähätalo ja Reserviläisistä ylik Kari Ketola ja ylik Jari Rajasalo.

Seppeleenlasku sankarihaudalle, Ikaalisten Reserviläisten puolesta seppelettä oli laskemassa puheenjohtaja kers Jussi Luomahaara ja Ikaalisten Reserviupseerikerhosta kapt Jarmo Kalli ja Ikaalisten Maanpuolustusnaisten edustajana Liisa Peltonen.

Lippuvartio.

Kunniavartijat talvisodan sankarivainajien haudoilla.

Ilmoittautumista vastaanottamassa ylil Ilkka Pikkola (oik), ltn Miika Huikkola, kapt Hannu Wirola ja vänr Esa Saarinen (vas).

Ilmoittautumisen jälkeen oli vuorossa tukeva aamiainen.

Päivän aikana osallistujat kiersivät n. 5 km pitkän reitin Heramajärven ympärillä ja suunnistivat kahdeksalle rastille tehtäviä suorittamaan. Vänrikkipäivän päälikkönä toimi luutnantti Miika Huikkola Kangasalan reserviupseerikerhosta.

Partiot ryhmittyneet alkupuhuttelua ja kilpailukäskyä varten.

Puolustusvoimien tervehdyksen vänrikkipäivään osallistujille toi Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Terho Mustonen.

Ammuntarastilla asekäsittelyä vahti ylil Ossi Kylmälä (vas).

Naamiointirastilla maastoutettiin vänr Ville Keskisen (kesk) Mitsubishia... Kuva vänrikkipäivän harjoituksesta edeltävältä viikonlopulta, jolloin harjoituksen johtaja ltn Miika Huikkola kävi rastit läpi vänr Esa Saarisen kanssa.

Radioliikennettä valvoivat Pälkäneen upseerit.

Vänrikkipäivän jotoskilpailun palkintoja jakamassa päivän johtaja ltn Miika Huikkola ja hänen taistelijaparinsa ltn Lauri Wirola.

Kuvat Vänrikkipäivästä: Hannu Wirola ja Timo Keskinen

Kuvat ja teksti: Sirkka Ojala

Ylentämiskirjat odottavat noutajaansa.

Ylennettävien komea rivistö.

Tilaisuudessa jaettiin myös kaksi sotilasansiomitalia. Ne luovutettiin majuri Veli Rajalalle ja Koordinointipäällikkö Juha Ahoselle.

Majuri Veli Rajalalle luovutetaan sotilasansiomitali.

evl Terho Mustonen kiinnittää Juha Ahosen sotilasansioimitalin.

Tilaisuuden kutsuvieraat.

Lisää kuvia tilaisuudesta löydät picasa verkkoalbumista tästä linkistä

Reservin Upseerien ja Aliupseerien ylennykset Pirkanmaalla 4.6.2010

Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 04.06.2010

Sotilasarvoon: KAPTEENI

Hankala Pasi Antero Ikaalinen
Jaatinen Markku Paavo Tampere
Koivunen Esa Simo Kullervo Valkeakoski
Paavilainen Juhani Arvo Kalervo Pirkkala
Seppänen Tuomas Antero Lempäälä
Tynkkynen Veli-Pekka Tampere
Viitanen Petri Markus Tampere

Sotilasarvoon: KAPTEENILUUTNANTTI

Laine Juha-Pekka Tampere

Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI  

Halonen Tuomas Tapani Tampere
Hautakangas Risto Juhani Kangasala
Haverinen Kari Pekka Lempäälä
Heinonen Jukka Tapani Tampere
Huttunen Kare Kivi Johannes Tampere
Karppinen Ville Ilmari Tampere
Koskinen Pasi Jouni Juhani Ylöjärvi
Kosonen Arttu Petteri Tampere
Kotipelto Tapio Edvard Tampere
Liimatta Janne Tampere
Lindberg Jussi Valkeakoski
Manninen Jari Kalevi Tampere
Niemi Petri Eero Olavi Tampere
Paukku Antti Ilmari Nokia
Peltola Antti Veikko Tampere
Pitkänen Jorma Pentti Juhani Tampere
Pyssysalo Tino Ossi Ilari Nokia
Rautiola Marjo Pauliina Lempäälä
Riihiviita Tommi Juhani Parkano
Tuori Miikka Tuomas Tampere
Vuorisalo Raimo Kalle Valtteri Pirkkala

Sotilasarvoon: INSINÖÖRIYLILUUTNANTTI
Pöyri Tuomas Henrikki Nokia

Sotilasarvoon: LUUTNANTTI

Ala-Salomäki Aki Mikael Tampere
Alho Mikko Hannes Antero Ylöjärvi
Alpua Jaakko Roope Mikael Ruovesi
Anttila Tero Sakari Tampere
Aromaa Raisa Pauliina Tampere
Einola Kalle Jaakko Juhani Tampere
Elomaa Antti Sakari Ylöjärvi
Fabrin Samuel Sebastian Tampere
Hietanen Jouko Timo Kalevi Valkeakoski
Hiltunen Markus Antero Tampere
Hintikka Jouko Tampere
Hirsikangas Tuomo Tapani Ylöjärvi
Holsti Heikki Ilmari Pirkkala
Häyrynen Jyrki Tapio Tampere
Järvinen Jukka-Pekka Lempäälä
Kaataja Mikko Jaakko Henrik Tampere
Kankaanpää Matti Einari Ylöjärvi
Kantee Janne Petteri Tampere
Kauppila Jani Johannes Tampere
Keskiniva Markku Juhani Tampere
Koivistoinen Teemu Tapani Tampere
Korhonen Jussi Taneli Tampere
Kosola Heikki Vihtori Tampere
Käyhkö Ville-Veikko Valkeakoski
Laaksonen Jouni Pekka Vesilahti
Lahti Janne Sakari Tampere
Lahtinen Jouni Ismo Kalevi Ylöjärvi
Lahtinen Petri Kaarlo Tampere
Laurikainen Heikki Kalevi Tampere
Lintala Janne Esko Antero Tampere
Loijas Sami Juhani Valkeakoski
Muranen Jussi Aleksi Mikael Kangasala
Naskali Juuso Martti Aleksi Tampere
Nousiainen Antti Tapani Tampere
Pekkola Jyri Samuli Kangasala
Peltola Jani Tapani Tampere
Peltonen Kimmo Tapani Valkeakoski
Peltonen Simo Joel Tampere
Pohjankunnas Ville Veikko Valkeakoski
Pohjolainen Jaakko Matti Ylöjärvi
Pukkila Eero Kalervo Pirkkala
Pyykkö Seppo Ilmari Tampere
Rantanen Tuomas Antero Tampere
Rovio Petri Olavi Parkano
Ruonavaara Markku Antero Lempäälä
Salakka Antti Markus Valkeakoski
Salmenpohja Antti-Jussi Viljami Lempäälä
Salmi Mikko Markus Lempäälä
Saukko Miikka Tapio Tampere
Seppälä Esko Yrjänä Kylmäkoski
Siivinen Ville Johannes Tampere
Sillanmäki Jesse Antero Nokia
Sillanpää Teemu Markus Tapani Tampere
Suomalainen Markus Allan Tampere
Suoranta Niko Matias Tampere
Toivonen Ossi Mikael Tampere
Tolvanen Topi Tapani Tampere
Torikka Pauli Johannes Tampere
Vainikainen Kari Markus Tampere
Viitasaari Aki Petteri Akaa
Laine Max Pirkkala
Rainio Ilari Heikki Tampere

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön
kuuluvat 04.06.2010

Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI

Alanen Kaarlo Tapio Tampere
Paloposki Aarre Antti Gunnar Pirkkala
Setälä Pasi Juhani Akaa
Toivakainen Matti Juhani Tampere

Sotilasarvoon: VÄÄPELI

Ahola Petri Juhani Ylöjärvi
Esko Niko Mikael Tampere
Hoivanen Jari Tapio Tampere
Huurne Jouko Toivo Ylermi Lempäälä
Keskinen Ari Ali Raineri Ikaalinen
Koskinen Marko Juhani Tampere
Lehtinen Timo Tapani Tampere
Lilja Jan-Erik Olavi Kangasala
Lindroos Janne Sakari Nokia
Lipponen Timo Johannes Kangasala
Mutikainen Kari Pekka Pirkkala
Pirttilahti Arto Väinö Uolevi Mänttä-Vilppula
Rantala Risto Juhani Urjala
Röyskö Kari Hermanni Pirkkala
Simola Arto Kalervo Johannes Tampere
Taskinen Harri Kalevi Pirkkala
Uusikartano Ari Juhani Kullervo Ylöjärvi
Äijö Jaakko Lauri Kangasala

Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI

Aho Marko Juhani Tampere
Ala-Maakala Ilkka Petri Sastamala
Collin Marko Tapani Valkeakoski
Haapa-aho Miikka Johannes Tampere
Hakala Markus Antero Ylöjärvi
Heikkilä Vesa-Pekka Tampere
Heinola Jukka Heikki Tampere
Hieta Jarmo Antero Sastamala
Hillman Aapo Eemil Pirkkala
Holma Kari Armas Sastamala
Hänninen Tiina Maria Tampere
Jokinen Jukka Matias Tampere
Kamppi Isto Kalervo Tampere
Karimäki Esa Esko Sastamala
Karttunen Jarno Johannes Tampere
Kiilunen Janne Juha Matti Tampere
Kinnunen Tero-Matti Kangasala
Kivinen Tuomo Olavi Tampere
Korja Janne Juhani Lempäälä
Korpi Pasi Johannes Tampere
Kulmala Kimmo Aaro Olavi Nokia
Laine Markku Juhani Ylöjärvi
Laine Timo Pentti Juhani Tampere
Lehtovirta Ville Antti Juhani Tampere
Luttinen Jyrki Tuomas Kangasala
Mansikka Samuli Mikael Tampere
Marttila Juha-Pekka Hämeenkyrö
Melos Janne Sakari Tampere
Merisalo Jukka Heikki Ylöjärvi
Mäkelä Hannes Antero Tampere
Mäkiaho Mauri Tapani Valkeakoski
Mäkiharju Ari Tapio Tampere
Paananen Marko Tapio Kangasala
Passi Tuomo Juhani Tampere
Piirainen Antti Juhani Lempäälä
Salminen Teemu Johannes Ulkomaat
Sauvolainen Ari Tapani Nokia
Sokura Rasmus Veikko Peter Tampere
Suominen Juha Martti Tapio Lempäälä
Toivanen Harri Kristian Tampere
Torvinen Mika Tapani Ylöjärvi
Tuomennoro Jarkko Tapani Ylöjärvi
Valtonen Juha Kalevi Urjala
Vesala Ari Sakari Orivesi
Väänänen Heikki Tapio Tampere
Wasenius Heikki Antero Kangasala
Ylivakeri Timo Pekka
Äijö Tarmo Henrik Tampere

Sotilasarvoon: KERSANTTI

Aalto Akseli Paavo Johannes Tampere
Aho Arto Johannes Tampere
Avotie Juhani Kangasala
Bragge Sakari Henrik Tampere
Collin Jussi Taneli Akaa
Haapa Mikko Ilmari Tampere
Hamadi Sämir Tampere
Harra Juha Esa Antero Tampere
Hartikainen Ossi Antero Tampere
Heikkola Saku Aleksanteri Valkeakoski
Heino Janne Petteri Tampere
Heinonen Juha Henrik Tampere
Jalonen Marko Mikael Tampere
Jauhiainen Juha Matti Tampere
Kairento Tero Olavi Tampere
Kallioniemi Hannu Jaakko
Karvonen Matti Mikko Tapani Tampere
Kenttämies Tommi Ensio Tampere
Kilpi Janne Petteri Nokia
Kinnunen Antti Antero Tampere
Kivini Ville Valtteri Tampere
Koivula Kalle-August Mikonpoika Tampere
Komulainen Erkki Johannes Tampere
Korkalainen Topi Juhani Tampere
Koskela Ari Tapani Tampere
Kulonen Kalle Juha Tapani Tampere
Kähkönen Kalle Einari Tampere
Käppi Harri Olavi Nokia
Kääpä Olli Petteri Tampere
Lehtimäki Juho Ilmari Tampere
Lehtinen Riku-Petteri Kristian Tampere
Lehtinen Tuomas Heikki Tapani Nokia
Lehtonen Juha Tapani Tampere
Leponiemi Mikko Reijo Aadolf Tampere
Leppänen Jyri Hannu Mikael Tampere
Lindberg Sami Juhani Tampere
Maljanen Ville Tapani Tampere
Malmberg Juho Samuli Tampere
Marjamäki Jaakko Samuli Tampere
Matinaho Janne Rainer Tampere
Meriläinen Riku Petteri Tampere
Meronen Pauliina Annikki Pirkkala
Metsäpelto Asko Sakari Tampere
Metsäpuro Petri Jukka Ilmari Tampere
Mills Christopher Mikko Tampere
Molkkari Matti Edvard Tampere
Myllymäki Juhani Antero Tampere
Mäkelä Jaakko Juhani Sastamala
Mäkelä Jarno Petteri Tampere
Mäkinen Harri Johannes Sastamala
Niemistö Petri Jussi Ilmari Tampere
Nordenswan Hasse-Samuli Tampere
Ojaniemi Heikki Tapani Tampere
Orimus Niklas Johannes Kylmäkoski
Pakarinen Juhana Mikael Tampere
Pellikka Matti Pekka Enok Tampere
Perukangas Marko Petteri Tampere
Perämaa Tuomas Janne Juhani Tampere
Pitkänen Jussi Petteri Tampere
Puumala Veikko Petteri Tampere
Pylvänäinen Miika Samuel Ylöjärvi
Rajala Timo Reino Kalevi Akaa
Rauhavirta Mikko Aleksi Tampere
Rautalin Kalle Anselmi Nokia
Rautiainen Pasi Juhani Tampere
Ruokosalo Hannu Pekka Tampere
Rytkönen Juhani Antero Tampere
Ryynänen Tero Petteri Tampere
Saari Antti Tapani Tampere
Saha Heikki Kalervo Tampere
Salminen Mika Henrik Lempäälä
Salminen Tero Mikael Kangasala
Savander Markus Antero Tampere
Selin Kalle Juhani Tampere
Siirilä Jukka Tapani Tampere
Sillanmäki Pentti Johannes Virrat
Sivula Markus Oskari Lempäälä
Sorri Kari Tapani Punkalaidun
Stenroos Ville Sakari Tampere
Suoranta Kalle Tapani Punkalaidun
Syrjälä Kimmo Tapani Tampere
Toivonen Sauli Henrikki Kangasala
Uurainen Mika Tapani Valkeakoski
Vainio Joni Juhani Pirkkala
Vallaskangas Kai Eero Mikael Tampere
Viinikka Jarkko Tapani Tampere
Villanen Antti Juhani Pori
Vuorinen Antti Johannes Tampere
Vuorinen Jyri Jaakko Juhani Tampere
Vähätalo Hannu Juha Tampere
Vähätalo Lauri Sakari Nokia
Wahlfors Jan-Erick Jarmo Tampere
Hulkko Ilkka Juhani Tampere

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI

Harjula Tuomo Matti Heikki Tampere
Isotalo Heikki Tapani Valkeakoski
Kivinen Matti Kalevi Johannes Mänttä-Vilppula
Lamminmäki Sami Seppo Akaa
Sarin Mika Matti Kangasala
Satonen Arto Olavi Sastamala
Silván Timo Pekka Tampere
Uusitalo Mika Jukka Tampere
Viljanen Ari Juhani Pirkkala

Sotilasarvoon: KORPRAALI

Aarnio Matti Toivo Juhani Tampere
Ahola Markus Oskari Tampere
Ahonen Teppo Juhani Tampere
Aitkoski Atte Ilmari Tampere
Ala-Mattinen Sami Juhani Tampere
Aro Tatu Heikki Tapio Tampere
Hallamaa Mikko Elias Tampere
Halmela Kalle Petteri Tampere
Heinonen Timo Samuli Ylöjärvi
Hällfors Simon Aarne Tampere
Järvinen Hannu Johannes Pälkäne
Kivelä Jonna Jessika Katriina Tampere
Kivilahti Veli Petteri Tampere
Kivinen Tomi Henrik Tampere
Koski Juha Lauri Kalevi Tampere
Laaksonen Timo Juhani Tampere
Lappalainen Juuso Tuomas Jalmari Tampere
Liukkonen Esa-Pekka Juhani Tampere
Maasilta Jukka Pekka Juupajoki
Matilainen Antti Ensio Nokia
Mikkola Juhani Ilmari Nokia
Mylläri Anu Orvokki Rohima Tampere
Mähönen Ilkka Olavi Tampere
Mäkelä Tomi Tapani Tampere
Paattilammi Hannu Pekka Pirkkala
Penttilä Janne Oskari Tampere
Poskiparta Mika-Petteri Hämeenkyrö
Rantanen Kerkko Ilari Pori
Rikala Timo Olavi Ikaalinen
Saario Jukka Tapani Tampere
Saulamaa Markus Juhani Tampere
Tolonen Ville Petteri Tampere
Tuohimäki Petri Mikael Tampere
Uusi-Salava Aarni Ilari Ikaalinen
Uusitalo Jussi Tapio Tampere

Huomionosoituksia jakamassa olivat Piirin puheenjohtaja Ylil Hannu Jokinen ja Kangasalan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja maj Jari Lindell.

Lue lisää TÄSTÄ

Reserviläisjärjestöt osallistuivat Tampereen Varuskunnan ohimarssiin sekä Kunniakäyntiin Kalevankankaan sankarihaudalla ja muistotilaisuuteen Marskin patsaalla Vehmaisissa.

Kuvat: Kalevankankaalta ja Yliopistonkadun ohimarssista Sirkka ja Raimo Ojala.

Vuorineuvos Kari Neilimon puhe marskin patsaalta 4.6.2010 TÄSSÄ

Airutnauhat...Tampereen Reserviläiset valmistautuvat lippumarssiin Kalevankankaan sankarihaudalle.

Antti-Henrikki Puustinen näyttää Kimmo Rautiolle kartalta illan reittiä Marskinkalliolle.

Tampereen Reserviupseerien toiminnanjohtaja Seppo Koivumäki antaa ohjeita lipun käsittelyyn.

Kirsi Murtomäki saapuu Rintamanaisten lipun kanssa.

Niina Laakso saa apua Jorma Suoniolta MNL Pirkanmaan Piirin lipun selvittelyyn.

Aku Jortikka kantoi Suomen lippua.

Suomen lippu saapuu.

Tampereen Kotkien puhallinorkesterin esittäminä kuultiin mm.Taneli Kuusiston Suomalainen rukous ja Porilaisten marssi.

Soittokuntaa johti Vesa Haapaniemi.

Sotilaspastori Kari Mannermaa.

Järjestöjen lippurivistö.

Reipasta marssia kohti hautausmaan porttia. Eversti Mikko Myllykangas johti Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan marssiosastoa.

Odottelua Yliopistonkadulla ennen ohimarssia.

Ohimarssin vastaanottivat Yliopistonkadulla Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Salokannel, Tampereen varuskunnan päällikkö Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi sekä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen.

Järjestöjen lippulinna.

Varusmiesten marssiosasto.

Järjestöjen lippumarssia johti Tampereen Reserviupseerien puheenjohtaja
majuri Jorma Suonio.

Ohimarssi on ohi, ensi vuonna taas toteaa Jorma Suonio, kun marssijat pakkaavat lippujaan.

Viikonlopun aikana tutustuttiin mm. viestikalustoon, käytiin ampumassa, tehtiin varamiinoite, opeteltiin kulunvalvontaa ja tutustuttiin karttoihin ja koordinaatteihin. Kenttälääkinnän puolella opittiin mm. laittamaan paineside ja erilaisia loukkaantuneen kuljetusasentoja.

Sunnuntaina viikonlopun aikana opittuja taitoja testattiin noin kolmen kilometrin pituisella rastiradallan, jolla oli kuusi suorituspaikkaa.

Lauantaina harjoitukseen kävi tutustumassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja prikaatikenraali Pekka Tuunanen.

Kakkoskomppanian koulutus jatkuu Tykistöprikaatissa Syys-Niinisalon merkeissä lokakuulla.

Kuvat ja teksti: Sirkka Ojala

Harjoitukseen osallistui myös muutama Maakuntakomppania ykkösestä. Harjoitukseen Ilmoittautumisia vastaanottaottaa Pirkanmaan Aluetoimistolla Raimo Ojala.

Ensisiteiden jakoa perjantai iltana...toinen taskuun ja toinen harjoituskäyttöön.

Lääkinnän kouluttaja Antti-Henrikki Puustinen seuraa vierestä elvytystoiminnan harjoittelua.

Lauantai aamuna lääkintäryhmä kävi hakemassa täydennystä varastoihinsa Varuskunnan terveysasemalta. Samalla tutustuttiin terveysaseman tiloihin joissa on 38 vuodepaikkaa. Tiloja esitteli sairaanhoitaja Marja Niemi.

Lääkintäryhmän jäsenet lääkäri Peter Kontro ja sairaanhoitaja Kimmo Topi testaavat ambulanssin hapenantolaitetta lauantaiaamuna.

Yhteistyöllä homma sujuu...Evl Terho Mustonen ja Juhani Vartiainen sovittelevat videotykin piuhoja koneisiinsa ennen MPK:n Toiminnanjohtaja Pekka Tuunasen saapumista tutustumiskäynnille.

Toiminnanjohtaja Tuunaselle kerrottiin harjoituksen kulkusta ja Pirkanmaan MPK:n toimijoiden aktiivisesta panoksesta Maakuntakomppanian koulutuksessa. MPK:n organisaatiomuutos myös puhutti.

Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen toi esiin harjoitusten tilaajan näkökulman ja kertoi myös PV:n tulevaisuuden näkökantoja käytettävissä olevien taloudellisten resurssien koko ajan pienentyessä.

Lauantain koulutusohjelmassa oli myös ammuntaa.

Evl Terho Mustonen tarkastaa ampumatuloksia.

Mietteliäitä ilmeitä viimeisen ampumakierroksen jälkeen.

Ampumakouluttajat laskevat pisteitä. Ammunnan voitti 93 pisteellä Juha Savinen, toiseksi sijoittui 92 pisteellä Jani Liinamaa ja kolmannen sijan jakoivat 91 pisteellä Pekka Palo-oja ja Riku Heikkilä.

Pekka Tuunanen tutustumassa koulutukseen ampumaradalla.

MPK:n Piiripäällikkö evl Seppo Korkeila tarkastaa hienoja tuloksia.

Pirkanmaan MPK:n Kotuyksikön päällikkö Mikko Turunen kävi myös tutustumassa harjoitukseen. Harjoituksen johtajana MPK:n puolelta toimi Timo Järvi. (kuvassa keskellä).

Raskaan kertasinko Apilaksen käyttöön tutustumista.

Aluetoimiston miehet voimailevat...

Lauantai iltana oli vuorossa voimaharjoittelua. Kuvassa käydään ns. naamapainia.

" Nalleupseeri" kapteeni Timo Hesson taskussa on Sotilaskodista mukaan hypännyt salamatkustaja.

Lauantai illan viestikoulutuksessa käytiin läpi perusasioita.

Karttakoordinaattien ihmeelliseen maailmaan opasti lauantaina Ari Jalokinos.

Sunnuntain tehtäväradan yhteyksiin käytetyt radiot Sotilaspoliisikomppanian edessä.

Miksi kaukokäyttölaite ei toimi, ihemettelee Ransu (viestikouluttaja Miikka Raninen)

Tikessä (tilannekeskuksessa) homma pelasi Vesa Yli-Hongiston johdolla.

Ykkösjoukkue ottaa yhteyksiä rastiradalla...

Kakkosjoukkue kuntotesti rastilla jossa hiki virtasi...

Viestikouluttaja Tero Ahtee suorittaa viestikaluston laskentaa sunnuntaina.

harjoitus on päättynyt ja varusteet palautetaan varusvarastolle.

Lääkintäryhmä ja varusmies ambulanssinkuljettaja ryhmäkuvassa sunnuntaina.

Kuvia tulossa vielä lisää picasa albumin muodossa.

Rasteja etsittiin perjantaina pitkin Yöjärven metsämaastoja. Partiot saivat heti jotoksen aluksi koetella kuntoaan kun käskynanto tapahtui Puuvuoren laella Kapt Urpo Majan johdolla. Jotoksen johtajana toimi Petri Borg.

Myöhään perjantai iltana partiot majoittautuivat Pikkuahveniston laavulla ja paikalla kävi myös kutsuvieraita tututumassa jotokseen mm. Pirkanmaan Reserviupseeri ja Reserviläispiirin puheenjohtajat, Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen johtaja insev Mika Hyytiäinen sekä Pirkanmaan aluetoimistosta kapt Timo Hesso.

Jotoksen tulokset TÄSSÄ

Teksti: Sirkka Ojala
Kuvat: Sirkka ja Raimo Ojala

Ohjeita ja opastusta reitin varrelle antoi jotoksen johtajana toiminut Petri Borg.

Rastikoordinaatteja kirjoitetaan muistiin ilmoittautumisauton kyljestä.

Poseerausta ennen kisan alkamista.

Rastipaikkoja tutkitaan kartalta.

Jotoksen ainut naisedustaja Minna Leimu saapuu paikalle Olli Leimun ja Haddo-koiran kanssa.

Kapteeni Urpo Maja odottelee partioita käskynantoon Puuvuoren laella.

Ykköspartio Puuvuorella.

Telamiinarastilla oli kaksi minuuttia aikaa pysäyttää vihollisen panssarivaunut kahdella telamiinalla ja kevyellä kertasingolla.

Kiirettä pitää...

Panssarivaunu tuhottu...

Hämeenkyröläiset viuhkapanosrastilla.

Viuhkapanoksen virittäminen, virittäjänä Tensu.

Mediapartio saa neuvoja suunnistukseen...

Tähystysrasti

Laavulla saatiin aidot pannukahvit ja makkaraa...

Piirien puheenjohtajat Hannu Jokinen ja Esko Raskila kävivät tervehtimässä jotostelijoita.

Laavulla oli aikaa vaihtaa rastikokemuksia toisten partioiden kanssa.

Telttailua suviyössä...

kukkaniityn keskellä.

Lauantaiaamuna lähdettiin taas liikkeelle.

Putkimiinan asentamainen lauantaina.

Minna ja Olli Leimu putkimiinarastilla.

Lauantain ensiapurastilla annettiin ensihoito silpoutuneelle kädelle.

Suunta seuraavalle rastille.

Partio saapuu rastille suon poikki.

Viimeisen rastin kuntotesti.

Jotosmatkaa kertyi kaikkiaan kahden päivän aikana noin kymmenen kilometriä.

Padasjoella 5.-10.7. järjestettyä kansainvälistä Palotarus 2010 -palokuntaleiriä oli valmisteltu lähes neljän vuoden ajan ja se toteutettiin vapaaehtoisvoimin.

Kaikkiaan leriviikon aikana ateria tarjotiin neljä kertaa päivässä noin 4500 hengelle, josta leiriläisiä oli noin 3700. Leiriin osallistui nuoria myös virosta, ruotsista, saksasta ja venäjältä.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Apulaismuonituspäällikkö Leena Mustonen otti ryhmämme vastaan ja esitteli lerialuetta. Leenan tehtävänä oli valvoa että sapuska valmistui ajallaan ja sitä oli riittävästi. Kuulimme mm. että ruokatarvikkeet on hankittu yhteisostona Partiolaisten kanssa. Näin on voitu säästää kustannuksissa. Sillä yhtä ruokailijaa kohti  rahaa oli varattu vain 30 euroa/viikko joten tarkan markan talous oli käytössä.

Pirkanmaan MPK:n huollon päällikkö Juhani Vartiainen haastattelee aamupalan jakovuorossa olevia palokuntanaisia, Liisa Kesosta ja Kaija-Liisa Nurmista.

Ruoanjakolinjoilla riitti iloisia ilmeitä kiireestä huolimatta.

Aamupalalla Juhani Vartiainen ja Aarre Salmi tapasivat myös leirin toisen lääkärin. Leirillä toimi hoitotason sairaala, jossa oli 2 lääkäriä hoitohenkilökuntineen sekä 24 tunnin päivystys.

Leirin toinen muonavastaava Leena-Tuulikki Järvinen kertoo Juhani Vartiaiselle ja Risto Vataselle leripäivien ruokalistan. Keskiviikkopäivän lounaaksi valmistettiin broileririsottoa ja päivälliseksi hernekeittoa.

Taimi Laitinen Kangasniemeltä valitsi apulaisekseen lounaan valmistukseen Risto Vatasen.

Tietääkö Juhani varmasti paljonko sitä suolaa sai laittaa...siis kaksi kiloa per keitin, aika paljon.

Aku tarkkailee aluksi tiannetta...

Porista  kotoisin oleva Sirkku Rintala lisää risottoon mausteet ja Juhani sekoittaa.

Tätä kuvaa et sitten laita lehteen sanoo Juhani...

Taimin ja Riston keitos alkaa olla riisin lisäysvaiheessa.

Myös tiskauspisteessä riittää tällä välin puuhaa aamupala astioiden tiskaamisessa.

Mari Latvala maistaa onko suolaa tarpeeksi.

Broilerpusseja tutkitaan.

Välillä on lisättävä puita, jotta pesä ei pääse kesken kaiken sammumaan.

Aku avaa broilerpusseja.

Miehet nikkaroivat viereisellä Pärnäsen korjaamolla jotakin?

Ruoanvalmistuksen välissä piti käydä pikaisesti katsomassa mitä nuoret leiriläiset kentällä puuhasivat.

Laskeutumista harjoiteltiin.

Kaikilla oli oikeat palokuntalaisten varusteet.

Myös palon sammuttamista harjoiteltiin.

Tällä välin jakelupisteissä tehdään iltapalapusseja.

Viimeiseksi risottoon lisätään riisi.

Lounas alkaa olla valmista jaettavaksi.

Kohta selviää voiko risoton laittaa tarjolle...

Ja sitten vaan hommiin...risottoa tuli tarjolle kaikkiaan 50 pöntöllistä eli 1500 litraa, josta tulee henkeä kohden 3 dl annos.

Juhanin vuoro kauhoa...

Myös Taimin ja Riston tykillä homma sujuu...

Kaikilla tykeillä ei ruoka valmistu samaan aikaan...joten Aku jatkaa sekottamista. Kaikkiaan käytössä oli 15 keitintä kahdessa pisteessä. Samaan aikaa toisessa pisteessä olivat jo herneet likoamassa iltapäivällä tarjottavaa hernekeittoa varten.

Jukka Isokääntö Vesilahden VPK:sta kuljettaa valmiin ruoan jakelupisteille.

Ruoanvalmistus ja tiskauskatokset.

Äyskäröintiä...soppatykit olivat mallia m29 joten niitä ei voi kipata tyhjäksi puhdistusvaiheessa kuten nykyisiä uusia malleja.

Aku antaa päivän päätteeksi emännälle muistoksi pinssin.

Ruoanjakopisteissä riittää vipinää kun leiriläiset tulevat syömään koulutusalueittain.

Tein Juhanin kanssa galluppia miltä risotto leiriläisten mielestä maistui ja poikien arvio oli että ihan jees.

Ruokailun jälkeen jokainen tiskasi itse omat astiansa, ensin oli vuorossa astioiden esipesupiste. Paras ruokailuastia lapsilla oli naappu eli ns. vesikauha.

Iloiset tiskarit sadekuuron jälkeen.

Marko astui palvelukseen heinäkuussa 2009 ja antoi sotilasvalansa Töysän Tuurissa elokuun lopulla. Palveluspaikkana oli Satakunnan Tykistörykmentin kakkospatteri.

Marko päätyi tykistöön lähes sattumalta sillä, alun perin kutsunnoissa hänellä oli toiveena vain päästä kesän saapumiserään kotikaupunkiaan Tamperetta lähellä olevaan varuskuntaan. Tykkimieshenki on nyt kuitenkin korkealla ja sattuma toi Markon siis juuri oikeaan aselajiin.

Kurssi nro 235

Marko kertoi RUKIN -ajan olleen mieleenpainuva positiivisessa mielessä, vaikka talvi olikin kylmin ja lumisin pitkään aikaan. "Pakkasen keskellä sai pienen väläyksen siitä, miltä talvisodassa on mahtanut tuntua. Olihan kurssimme 235 nimikin Raate. RUK:ssa toiminta oli mielestäni järkevää ja johtajakoulutus tasokasta. Silloin sykittiin, kun se oli hyödyllistä eli koulutuksissa ja maastoharjoituksissa eikä esimerkiksi ylipitkissä siivouspalveluissa. Meille annettiin paljon vapauksia johtaa joukkoa, mutta samalla vastuuta siitä, että homma toimii."

Kokelaat nelirivissä muistomerkillä.

Haminasta palattuaan Marko palveli varusmiespappina vajaat puoli vuotta Albert Halosen rinnalla. Varuskunnassa sotilaspastorin sijaisuutta hoitava Olavi Sorva antoi pojille vapautta, mutta myös vastuuta varusmiespapin tehtävien hoitamisessa ja toiminnan ideoimisessa.

Prikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas laski seppeleen RUKIN  muistomerkille.

Varusmiespappina Marko joutui pohtimaan vakaviakin asioita ja myös sitä, jaksaako alokas tai tykkimies jatkaa palveluksensa loppuun. Usein siviilielämän ongelmat, vaikkapa parisuhteessa, heijastuivat paljon suurempina armeijan arjessa, kun niille ei pystynyt tekemään mitään. Valitettava tosiasia myös oli, että simputusta ja kiusaamista esiintyy yhä, vaikka Tykistöprikaatissa on niiden suhteen nollatoleranssi.Tapaukset ovat kuitenkin vähentyneet entisajoista ja jotkut saattavat tulkita väärin raskaan koulutuksenkin simputukseksi.

Uudet vänrikit rivissä.

Marko piti kotiutuvan puheen SATTR:n kotiuttamisjuhlassa. Puheessaan hän kertoi yhden hienoimmista kokemuksista olleen kun sai vetää ensimmäisen kerran tykin kahvasta.  Varusmiespapit saivat osallistua myös Rovajärven Tykistöharjoitukseen toukokuulla yhdessä muiden varusmiesten kanssa. Marko kertoi harjoituksen aikana kierrelleensä joukoissa ja ensihoitoasemalla keskustelemassa varusmiesten kanssa ja välillä hänet jätettiin päiväksi liikkumaan tulipatterin mukana. Silloin hän sai parasta tuntumaa joukon mielialoihin sekä pääsi välillä vetämään tykin kahvasta ja heittämään pari tykkilaatikkoakin lavalle. Marko kertoi että varsinkin sellaisella hetkellä kokee itsensä tarpeelliseksi, kun teltan hämärässä lyhdyn valossa toinen varusmies haluaa luottamuksella puhua papin kanssa.

Miekka kuvaa sukupolvien jatkumoa

Ylentämistilaisuuden jälkeen järjestetyssä vapaamuotoisessa kahvitilaisuudessa Pentti Mattila luovutti sukulaispojalleen miekan, jonka Pentti toivoo Markon voivan antaa suvussa eteenpäin seuraavalle upseerille kun sen aika koittaa.  Pentti on valmistunut upseeriksi vuonna 1973 ja Marko Särkilahti on Pentin jälkeen suvun ensimmäinen upseeri. Pentti kertoi tilaisuuden olleen mieleenpainuva.

Pentin lahja oli yllätys

Pentin lahja oli saajalleen yllättävä, mutta hieno ja Marko haluaa vielä kiittää siitä lahjan antajaa. Marko toivoi että voi antaa miekan aikanaan myös suvussa eteenpäin kuten Pentti oli ajatellut, sillä kuvaahan se hyvin myös sukupolvien jatkumoa. Marko toivoo että maanpuolustus säilyy uskottavana ja henki vahvana, jotta voimme pitää miekat tupessa. Markon mielestä yleinen asevelvollisuus on tällä hetkellä oikea tapa puolustaa maatamme. Se vahvistaa kansamme yhtenäisyyttä erilaisten suomalaisten kesken ja mahdollistaa tällä hetkellä parhaiten maanpuolustuksen uskottavuuden ja taloudellisuuden.

Marko ja Pentti kahvipöydässä.

Pentti Mattila luovutti kahvitilaisuudessa myös Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykankaalle Isänmaan Parhaaksi kirjan.

Miekka siirtyy seuraavalle sukupolvelle ja toivottavasti myös aikanaa suvussa eteenpäin.

Mitä varusmiesaika antoi?

Varusmiesaika on opettanut tulemaan toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa lisäksi on myös saanut kuvan siitä, miten voi toimia pappina ja johtajana suuressa organisaatiossa. Moni on kertonut oppineensa kärsivällisyyttä ja myös rauhan ajan arvostus on lisääntynyt. Marko sanoi itselleen olleen kuin lottovoitto että sai toimia varusmiespappina, sillä se antoi hyvän kuvan käytännön papin työstä ennen teologian opintoja jotka alkavat syksyllä Helsingissä. Moni voi kuitenkin kokea, ettei pysty hyödyntämään tai kehittämään osaamistaan armeijassa ja pitää siksi varusmiesaikaa hyödyttömänä.

Reservin majuri Pentti Mattila, vänrikki Marko Särkilahti ja sotilaspastori Olavi Sorva RUK:in muistomerkillä.

Marko jää eniten kaipaamaan yhteisöllisyyttä, joka armeijassa vallitsi. Hän kertoo että kun avasi tuvan oven, oli heti ympärillä patterillinen tuttuja.

Tulevaisuus

Valmistuttuaan Marko Särkilahti haluaisi työskennellä nuorten parissa, mutta jossakin vaiheessa työuraa hän toivoo että voi toimia myös sotilaspappina ja mielellään sellaisessa varuskunnassa jossa on tykistön joukkoja. Vapaaehtoiseen Reserviupseerien maanpuolustustoimintaan Marko lupasi tulla mukaan viimeistään sitten kun opinnot on saatu päätökseen.

Mitä Isänmaa merkitsee

Isänmaa merkitsee tuoreelle vänrikille paikkaa, jossa saa elää rauhassa ja tuntee olevansa kotonaan. Se merkitsee myös vapautta ja itsenäisyyttä, hyvinvointivaltiota sekä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Veteraaneja ja suomalaisen yhteiskunnan rakentajia on tästä mahdollisuudesta kiittäminen Marko totesi haastattelun lopuksi.

Marko Särkilahden haastattelu ja kuvat: Sirkka Ojala

Markon puheen kotiuttamisjuhlasta voit  lukea tästä ja Prikaatin komentajan eversti Markku Myllykankaan puheen RUK:n muistomerkillä ja kahvitilaisuudessa tästä

Teksti ja kuvat: Ari Paukkunen

Laatokan rantaa Harlun Joensuulla.

Matkaa tehtiin 16 tuntia rajalta rajalle eikä kilometrejä mitattu.  Tiet ovat huonompia kuin Suomen aikana mutta vodkavalikoimat laajempia. Kaikille matkalla oleille silloille on tehty panostussuunnitelma.

Harlun Leppäkosken paperitehdas.

Maisema Hämekoskella.

Uudehko Jänisjoen ylittävä silta Hämeenkoskella.

Rautatiesilta Hämekoskella.

Hämekosken vanha voimalaitospato.

Keskeneräiseksi jäänyt tehdas Pitkärannassa.

Lemetin läntisen motin Venäläinen muistomerkki.

Puolustusasemat Nietjärvellä.

Muistomerkki josta selviää taistelujen ajankohta.

Taisteluhautoja Nietjärvellä.

Vanhan korsun jäänette Koirinojalla.

Tämä myös Lementistä.

Juna kulkee Suistamon Loimolassa.

Kaunista kun ei kuvaa rähjäisiä taloja ja jätekasoja.

Loimolan Järvimaisemaa.

Suistamon Uukusjärven maisemaa.

Kuljetuskalustoa Roikonkoskella.

Suistamon vanha kirkko on lähes kunnossa.

Näkymä Suistamonjärvelle.

Soanlahden  kirkonmäeltä pilkottaa Jänisjärvi.

Jänisjärven itäpuolisella tiellä oli hiukan savihautoja.

Jyllin Militia-partio Säkylässä.

Varusteiden mälväys ennen lähtöä.

Varustamisen sekä kohdistusammuntojen jälkeen lähdettiin itse kisaan lauantaina iltapäivällä.  Rasteja kierrettiin illan aikana 15 kappaletta ja ne painottuivat pioneeriaselajin tehtäviin ja kaluston käyttöön.  Yöksi majoituttiin Camp Mauriin jossa myös valmiusprikaatia koulutetaan.

Lähtö kisaan Camp Maurista.

Säkylän 300 meterin radalla.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin suorittamaan kisaammuntaa 300m radalle.  Kaikki taulut kaatuivat huippuvauhtia  patruunoita haaskaamatta.  Radalta alkoi pikataival, jossa oli suunnistustehtävä partio hajautettuna sekä rasteilla kalustotunnistus. Pikataival jatkui esteradan läpi varuskuntaan sisältäen vielä perinteisempää tarkkuusheittoa.   Jyllin Militia taisteli sinnikkäästi tässä erikoisaselajin kisassa sijoittuen kolmanneksi.  Partioita oli ilmoittautunut 15 kpl ympäri Suomea.

Majurin kasa oli taulun kulmalla.

Ammuntaan kolme panosta!

Poterosta tulee kohta korsu tällä vauhdilla.

Maakin miehet toimii vaikka sokkona.

Teksti ja kuvat: Ari Paukkunen

Sukkia onkin kudottava 25000 paria, jotta jokaiseen joukko-osastoon saadaan niitä riittävästi. Sukkatalkoisiin tarvitaan siis runsaasti sukantekijöitä. Liitto onkin haastanut kampanjaan mukaan Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt ja niiden mukana myös Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin. Myös Reserviläisnaiset ja kiltasisaret ovat tervetulleita mukaan sukkatalkoisiin eli nyt syksyn iltojen iloksi kaikki innolla sukkia neulomaan.

Valmiit sukat tulee postittaa Sotilaskotiliittoon osoitteella Simonkatu 12 A 9, 00100 Helsinki.

Lähetä sukat mielellään vuoden loppuun mennessä mutta viimeistään 31.5. jolloin sukkasi ehtivät vielä jaettavaksi vuoden toisessa saapumiserässä. Sukkapaketin päälle tulee kirjoittaa: "Operaatio Tuntemattoman sotilaan villasukat" sekä montako sukkaparia laatikossa on. Toivottavaa on että kirjoitat paperille myös henkilökohtaisen viestin varusmiehelle, viesti tulee laittaa sukan sisään. Viestissä voi lukea esim. "Nämä sukat on lahja Sinulle Sotilaskotiliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Sukat kutoi ja oma nimesi, Toivotan Sinulle oikein antoisaa varusmiespalvelusaikaa." Viestiisi voit liittää myös s-posti tai kännykkänumerosi jos haluat tietää minne ja kenelle sukkasi ovat matkanneet.

Sukkien värityksen tulee sopia maastopuvun sävyyn ja niihin pitää käyttää villa tai villasekoitelankaa. Sukan varren pituudeksi neulotaan 20 cm. Valmiit sukat solmitaan langanpätkällä yhteen ja langanpätkään merkitään sukan kokotieto, eniten tarvetta on sukille kokoa 43-45, mutta toki muitakin kokoja tarvitaan.

Sukkia jaetaan ympäri Suomea Sotilaskotiyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa ennen varusmiesten palvelukseen astumista tai heti sen jälkeen. Myös Pirkkalan Sotilaskoti järjestää oman tilaisuutensa.

Sirkka Ojala

Pirkanmaan Lottaperinne ry otti vastaan lippuvastuun.  Kuvassa luovuttajat ja vastaanottajat Aila Hemminki, Tiina Vappula, Maj-Lis Mäkinen, Aila Mäkelä, Anja Jalanne, Laila Auer, Irja Tulonen, Anneli Perkola, Markku Rauhalahti ja Veikko Parkkinen, kuva:Timo Tulosmaa.

Uuden yhdistyksen puheenjohtaja Irja Tulonen uskoo lotta-arvojen olevan vetovoimainen kokoava voima myös nykymaailmassa ja toivottaa tervetulleiksi jäseniksi kaikki ne, jotka haluavat jakaa lottien  upean, kotia, uskontoa ja isänmaata tukevan arvomaailman.

Tykistöprikaatin saapumiserän II/2010 Satakunnan Tykistörykmentin alokkaat vannoivat sotilasvalansa 27.8.2010 Sastamalassa. Tiedustelupatteriston 300 alokasta vietti sotilasvalapäiväänsä jo 26.8. Honkajoella.Valatapahtuma olikin nyt ensimmäisen kerran jaettu kahdelle paikkakunnalle.

Sotilasvalan vannoi Sastamalassa noin 470 alokasta. Pääosa varusmiehistä oli Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja läntisen Hämeen kunnista sekä Varsinais-Suomesta.

Sotilasvakuutus annettiin aamulla klo 10.00 Tyrvään kirkon sankarihaudalla, jossa laskettiin myös seppele.

Teksti ja kuvat valapäivästä: Sirkka Ojala

Tyrvään kirkko ja sankarivainajien muistomerkki. Tyrvään kirkko on Sastamalan seurakunnan pääkirkko ja sen valmistui vuonna 1855 Vammaskosken partaalle.

Valapäivää seuraamassa olivat myös Aluetoimiston Päällikkö evl Terho Mustonen sekä majuri Matti Soini.

Satakunnan Sotilassoittokunta esiintyi kirkolla jo aamulla, musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla.

Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas laski seppeleen sankarihaudalle.

Sotilasvakuutuksen antajat.

Vakuutuksen esilukijana toimi Satakunnan Tykistörykmentin rykmenttiupseeri majuri Pertti Manninen.

Sotilasvala annettiin Hopun urheilukeskuksen kentällä.

Matti Niemi ja paikallisia sotaveteraaneja kutsuvieraskatsomossa.

Alokkaat saapuvat Hopun kentälle.

Tykistöprikaatin lippu saapuu kentälle.

Kutsuvieraskatsomo.

TykPr:n komentaja eversti Markku Myllykangas ja Satakunnan Tykistörykmentin komentaja evl Pertti Holma tarkastivat paraatijoukot.

Sotilaspastori Juhana Saaren puheenvuoro.

Valananto

Minä (nimi) lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,
olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Sotilasvalakaavan esilukijana oli Sastamalainen sotaveteraani Lauri Koski ja Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas piti puheen uusille tykkimiehille.

Komentajan puhetta kuunneltiin tarkasti myös kutsuvieraskatsomossa.

Valan jälkeen joukot valmistautuivat ohimarssiin ja onneksi sateeltakin vältyttiin pientä tihkua lukuunottamatta.

Joukot poistuvat Hopun urheilukeskuksesta.

Ohimarssin odottelua Puistokadulla.

Ohimarssin vastaanotti Tykistöprikaatin komentaja eversti Markku Myllykangas yhdessä sotaveteraani Lauri Kosken sekä Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pauli Pietilän kanssa.

155 K 98

Satakunnan Sotilassoittokunta suoritti ohimarssin viimeisenä.

Kutsuvieraita ja Sastamalan kaupungin johtoa sekä TykPr:n Tiedustelupatteriston komentaja evl Janne Sarpoma (vas).

Ohimarssi on päättynyt. SATTR:n komentaja evl Pertti Holma kättelemässä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Pietilää.

Valalounaan päätteeksi Tykistöprikaatin komentaja luovutti valataulun valakaavan esilukijana toimineelle sotaveteraani Lauri Koskelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Andersson ja Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Pietilä luovuttivat kaupungin puolesta Tykistöprikaatille Sastamalan kaupungin uuden vaakunan ja viirin.

Kalustonäyttelyssä sai tutustua mm. viestikalustoon ja stereoetäisyysmittariin.

Esillä oli myös 66 KES 88 eli kevyt kertasinko ja KvKK.

Prikaatin tykkikalustosta näytteillä olivat 155 K 98 ja 122 H 63. Lisäksi näytteillä oli 298 Raskasraketinheitin 06, Ranger-ilma-alus ja Sisu-ajoneuvoja.

Tykistöprikaatin infopisteessä jaettiin mm. Yhteislaukaus lehtiä ja sieltä sai myös varata dvd:n levyn jolle valatilaisuus on taltioitu.

Sotaveteraanien pisteestä sai ostaa mm. kirjan Muistojen polku.

Viihdekonsertissa Satakunnan Sotilassoittokunnan solistina oli Anneli Mattila. Musiikkimajuri Riku Huhtasalo soitti konsertissa saksofonia.