
8.5.2009
Ystävättäreni joka on jo vähän vanhempi ja viisaampi kuin minä, tokaisi minulle jokin aika sitten, että minä sanon kyllä aika usein kun jokin asia pitäisi hoitaa "No minä voin sen kyllä tehdä ".
Mihin tuo lause voikaan johtaa...
Itselläni seuraukset ovat olleet yleensä positiivisia ja elämäni on rikastunut huomattavasti monella tavalla ja moni asia elämässäni olisi jäänyt kokonaan tekemättä ilman tuota lausahdusta.
Myös verkkomaailmaan astuin tuon lauseen johdattamana. Oli kevät 2007 piireille oltiin rakentamassa viimein tätä upeaa Pirkan Viestin verkkosivustoa, jota olikin odoteltu jo pitkään. Sivusto oli alun perin tarkoitus rakentaa vaan miesten piireille, mutta viime metreillä myös naiset pääsivät mukaan ja nyt sivusto toimii siis upeasti kolmen piirin yhteisenä tiedotuskanavana.
Tuolloin lupasin naisille, että hoidan heidän sivustonsa rakentamisen ja päivittämisen, jos sivut vaan piirille saadaan.
Mitä tuolloin oikein lupasinkaan, nyt uskallan tunnustaa että minulla ei ollut tuolloin hajuakaan verkoista eikä nettipäivittämisestä, saati sitten siitä mitä julkaisujärjestelmä oikeasti tarkoittaa.
Aika kului sivustoa odotellessa ja tuli syksy 2007. Ranskasta kuvausreissulta palattuani syyskuun lopulla, mieheni joka oli yhtenä sivustoa rakentamassa, kysyi minulta, että koska oikein ajattelin se naisten sivun tehdä? sivusto kun pitäisi kohta jo avata.
Tuumasta toimeen sivuston yläpalkki syntyi photoshopissani samana iltana ja sisältökin muokkautui pikavauhtia, tietysti monen kokeilun ja erehdyksen kautta. Ja huomasin jo silloin että tämähän on KIVAA...Kuulun nimittäin niihin ihmisiin jotka haluavat opetella asiat käytännössä, eivätkä koulunpenkillä. Motokseni on myös muodostunut, että tee ensin ja lue ohjeet vasta sitten, kuulostaako tutulta? en tosi suosittele tuota mottoa muille.
Päivitystaitoni karttuvat ja hurahdin yhä pahemmin verkkomaailmaan. Syksyllä 2008 lupauduin ottamaan vastaan Pirkan Viestin verkkosivuston päätoimittajan tehtävän, siis taas lauseella "No minä voin se kyllä tehdä". Suuri saavutus siis naiselle joka ei vajaa vuosi sitten vielä tiennyt nettipäivittämisestä mitään.
Tämän vuoden tammikuun alussa podin lievää joulunjälkeistä masennusta, joulukuusi nökötti olohuoneen nurkassa jo vähän allapäin ja elämä ei näyttänyt minullekaan silloin kovin valoisaa puoltaan.
Sain ajatuksen uudistaa kokonaan Ikaalisten kuvataideyhdistyksen monta vuotta päivittämättä olleet verkkosivut. Olin kyllä joskus todennut että HTML sivuja en sitten ala ikinä tehdä, ne eivät ole ns. minun juttuni. Koskaan ei siis pitäisi sanoa, ei ikinä. Tiesin HTML sivuista ainoastaan sen, että kun mieheni omia sivustojaan päivitti, kuului kiva ääni PLONGS, PLONGS, kun tiedot vierivät nettiavaruuteen ftp siirron kautta.
Viimein kun monen kokeilun jälkeen sain koneelleni toimivan unelmaohjelman, homma alkoi sujua ja taas huomasin, että tämähän on KIVAA ja koin suurta iloa oppiessani joka päivä jotakin uutta...
Ensimmäinen sivustoni valmistuikin jo ystävänpäiväksi ja se sai taiteilijat lähes hurmokseen. Tutustuin myös siihen ftp siirtoon, tosin minun koneeni ei edelleenkään sano PLONGS, PLONGS...se on kyllä harmillista, sillä ääni olisi niin mukava.
Tammikuun lopulla otin vastaan myös kunnianhimoisesti toisen sivustotehtävän nimittäin Tykistöprikaatin Killan sivujen uudistamisen. Tuolloin en tiennyt Killoista saati sitten tykeistä mitään...paitsi että tykistön värinä on punainen ja musta. No nuokin asiat ovat nyt minulle valjenneet kuluneiden kuukausien aikana ja elämäni on välillä pelkkiä tykkejä ja tulikomentoja. Mm. viikonlopulla olen menossa mukaan Hämeenlinnaan Tykistömuseolle huoltamaan Tampereen Seudun Tykistökillan kummitykkiä 76 K 02-30. Lisäksi mietin parhaillaan Tulikomentoja lehden verkkosivuston uutta ilmettä.
Tampereen Reserviupseerien Asevelimajat projektiin olin lupautunut jo vuoden 2008 lopulla asiaa sen tarkemmin ajattelematta. Materiaalia oli majasivustolle aluksi niukasti, mutta sitten Erkki Aaltonen toi sitä minulle ison paperikassillisen...nimittäin pölyisiä vuoden 1941 ja 43 Suomen kuvalehtiä ja paksun mustan kirjan Viisi sodan vuotta. ideani sivuston ulkonäöstä alkoi hahmottua ja Innostuin vanhoista sota-ajan mustavalkokuvista niin, että skannerini surisi lähes yötä päivää. Ja päätin myös että minusta tulee ehkä "isona" rintamavalokuvaaja. Niin ihailtavia ovat rintamavalokuvaajien vaikeissa olosuhteissa ja sen ajan kalustolla ottamat valokuvat.
Löysin samalla myös vanhoja tykkikuvia Killan sivuostolle...itse olin niistä kovin töpinöissäni, mutta miehet ei niinkään, tai niin minä aluksi luulin, myöhemmin kuulin tehneeni lähtemättömän vaikutuksen Killan kevätkokouksessa uusia sivuja esitellessäni, vaikka itse luulin mokanneeni pahan kerran. Itse olen kuin lapsi kun innostun jostain, minua on vaikea enää pysäyttää...
Nyt verkossa on siis jo kolme luomaani sivustoa ja tällä hetkellä Pirkan Viestin verkkosivuston lisäksi päivitän viittä HTML sivustoa. Ja lisää on kai tulossa, maineeni on karttunut ja haasteita verkkomaailmassa näyttää riittävänä. Silti en kutsu itseäni vieläkään webmasteriksi, olen vaan kotoisasti nettivastaava.
Joten jos haluat tutustua verkkomaailmaan päivittäjän näkökulmasta, on siihen mahdollisuus 3.kesäkuuta jolloin Piiritoimistolla järjestetään kurssi verkon saloihin. Tarvittavia lisätietoja saat minulta. Uusia päivittäjiä Pirkan Viestin sivustolle otetaan lämpimästi vastaan ja tämän tarinan opetus oli siis se, että jos homman opin minä, opit sen varmaan sinäkin.
Verkkomaailmaan voi myös uppoutua, itse en muista koska viimeksi avasin television ja perunakattilakin on kuluneiden kuukausien aikana palanut pohjaan pariin otteeseen, pyykit jääneet ripustamatta pesukoneeseen ja lisäksi villakoirat ovat yrittäneet vallata talomme moneen kertaan.
Myös epätoivon hetkiä olen sivujeni kanssa kokenut, kun ne ovat mm. kadonneet verkosta yllättäen kokonaan ja tietokoneeni ruutuun on tullut vaan karu ilmoitus, sivua ei voi näyttää. Mutta kärsivällisen mieheni ja oman päättäväisyyteni ansiosta "en ole jäänyt ns. tuleen makaamaan" ja uusien sivustojen nettiin syöttämien tuottaa minulle edelleen suurta iloa.
Joten varokaa vaan, verkkomaailma on tosi vaarallinen mutta niin ihanan kiehtova ja mielenkiintoinen kun siihen pääsee sisälle.
Klikkaa siis itsesi osoitteeseen pirkanviesti.fi
Tämä Reserviläistarinoita sivu on taas oiva osoitus siitä, että Pirkan Viestin sivusto uudistuu koko ajan ja tämä sivu odottaa myös Sinun omaa Reserviläistarinaasi!
Aurinkoista kesää toivotellen
Sirkka Ojala
Pirkan Viestin verkkosivuston päätoimittaja