RSS
TUNNE KUNTOTASOSI
Hengästyttää, sydän hakkaa ja jalat puutuvat kun kiipeän portaikossa kolmanteen kerrokseen. Hiki nousee pintaan ja puuskuttaa. Onkohan minulla huono kunto?
Varmaan ainakin riittämätön, koska jo tämä arjen toiminto aiheuttaa epämiellyttäviä vaikutuksia.
Yksinkertainen helposti toteutettava kuntotesti on portaiden nousu normaalilla kävelyvauhdilla. Jos se onnistuu vaivatta, todennäköisesti kunto on vähintään tyydyttävä.
Kestävyyskunto auttaa jaksamista
Terveyden ja jaksamisen kannalta kestävyyskunto on tärkeää. Sillä tarkoitetaan sydämen ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskykyä sekä lihasten kykyä käyttää happea elimistön toiminnoissa. Jo kohtalainen kunto suojaa monelta sairaudelta.
Tärkeää on myös lihasten ja tukielinten kunto. Vaikka keuhkot pystyisivät kuljettamaan paljon happea ja sydän jaksaisi pumpata verta tehokkaasti, lihakset saattavat olla harjoittamattomat. Tällöin ne eivät kykene käyttämään happea vaan väsyvät ja kipeytyvät. Monissa kuntomittauksissa huomioidaan sekä lihaskunto että kestävyyskunto.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomia. Huono kestävyyskunto tai vähäinen liikunta voivat lisätä sairastumista sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin.
Omaa kuntoa kannattaa seurata, koska se antaa motivaatiota ja suuntaa liikuntaharrastukseen.
Kuntomittauksiin kannattaa osallistua, vaikka ajattelisi, ettei kannata, koska kunto on huono. Päinvastoin, silloin juuri kannattaakin osallistua! Vähän liikkuneet saavat kuntonsa varmasti nousemaan, jos vain jaksaa aloittaa säännöllisen kuntoilun.
Into elämäntapojen parantamiseen syttyy helposti, mutta voi lopahtaa nopeasti. "Nyt aloitan uuden elämän! Alan harrastaa liikuntaa säännöllisesti!"
Pian päivät kuitenkin täyttyvät kaikesta muusta. "Ei ole aikaa. Liikunta tuntuu pakkopullalta. Ei se vaan onnistunut." Selityksiä kyllä riittää. Lopulta sohva ja tv houkuttelevat enemmän. Miten sitten onnistuu saamaan liikunnasta innostavan rutiinin tai liittää liikunta arkirutiineihin?
Löydä oma sisäinen motivaatio
Tiedämme että liikkuminen on hyvästä. Mutta miten siihen saa itsensä motivoitua.
Esimerkiksi siksi että kuntoilu edistää hyvinvointia ja ylläpitää terveyttä. Tai siksi että se auttaa laihduttamisessa ja painonhallinnassa.
Kaikki eivät ole luonnostaan liikunnallisia. Jotta kuntoilusta tulisi tapa, voi kysyä itseltään: Mitä liikkuminen minulle merkitsee? Ovatko hyvä kunto ja terveys minulle tärkeitä? Tahdonko kiinteytyä? Haluanko vain saada happea ja tuulettua?
Kun liikunnasta saa onnistumisen kokemuksia, syntyy sisäinen halu kuntoiluun. Omat tavoitteet tulee olla realistisia. Liiallinen rehkiminen alussa tai pakonomainen liikunta eivät sitä ole. Kun aloittaa edeten sopivin askelin, kuntoilusta tulee tapa, josta ei halua luopua.
Laita kuntoiluaika kalenteriin
Kiireiseen arkeen voi joskus olla vaikeaa saada sovitetuksi kuntoliikuntaa. Mutta "ei ole aikaa", on harvoin pätevä syy olla harrastamatta. Aikaa muutama tunti viikossa omaan hyvään oloon kyllä löytyy, jos niin haluaa.
Kaikesta liikkumisesta on hyötyä
Käsitys "joko liikun vähintään kolme kertaa viikossa tai sitten en ollenkaan" on väärä. Säännöllisyyteen tulee pyrkiä, mutta siitä ei pidä ottaa stressiä. Jos ei jonain viikkona ehdi liikkua tavoiteltua määrää, pitää muistaa että kuntoilu ei ole kiinni pienistä tauoista. Jokainen liikuntakerta antaa paremman olon ja auttaa jaksamaan.
---------------
kommentteja voi lähettää:Raimo.Ojala (at) gmail.com